Viime viikon perjantaina tuli Joyn jalkaleikkauksesta viisi viikkoa. Lauantaina se oli mukana agilitykisoissa, ts. käytiin kävelyllä kisapaikalla. Matkalla vastaan tuli koiria, joille Joy alkoi haukkua, kun olimme ihan kohdalla. Joy tietty teki pienen pyrähdyksen kohti vastaan tulleita koiria, joten vaistomaisesti vedin hihnasta takaisin päin. Joy laittoi leikatulle jalalle liikaa painoa ja jatkoikin sitten matkaa muutaman minuutin ajan kolmella jalalla. Sunnuntai-iltana vein koirat iltalenkille ja taas Joy reagoi vastaan tuleviin koiriin, joskin lyhyessä hihnassa, kuten edellisenäkin päivänä. Nyt se ei kuitenkaan kävellyt kolmella jalalla, vaan ihan normaalisti lyhyen matkan kotipihalle. Minun piti käydä vielä nopsaan kaupassa, joten laitoin lenkin päätteeksi koirat autoon ja ajoin lähikauppaan + hoidin toisen nopean asian samalla reissulla. Reissu kesti arviolta 20 min ja Joy oli yksin omalla puolellaan autohäkkiä. Nostin Joyn kotona autosta pois ja kuinka ollakaan, se ei enää halunnut laittaa oikeaa takajalkaa lainkaan maahan. Onneksi kipulääkettä oli vielä leikkauksen jäljiltä, joten eihän siinä sitten muu auttanut kun alkaa taas lääkitsemään. Onneksi meillä oli varattuna tiistaille fyssari ja 4.9. on leikkauksen 6-viikkoiskontrolli Esa Eskeliselle. 

Tiistaiaamuna Joy käytti jalkaa jo jonkin verran, mutta illalla oli taas lähes täysin kolmijalkainen, eli piti lähinnä varpaiden kärkiä silloin tällöin maassa. Melko masentunein ajatuksin suuntasimme Jennin vastaanotolle Järvenpäähän. Jenni käsitteli Joyta pitkään. Lihaksistosta ei löytynyt mitään selitystä vaivaan, Jenni antoi kuitenkin hieman sähköimpulseja leikatun jalan etureiteen. Lisäksi pumppasi moneen otteeseen jalkaa suoraksi ja koukkuun, jotta saisi ainakin kiihdytettyä aineenvaihduntaa. Hämmästykseni olikin melkoinen, kun ulos mentyämme Joy kävelikin neljällä jalalla. Ainoastaan kotona könkkää kolmella, jos on ollut nukkumassa häkissä. Jalassa oli implantin alareunan kohdalla pieni rupi, joka on tänään irronnut. En tiedä onko nuohonnut siitä jalkaa vai mitä. Leikkauksessahan poistettiin nivelkierukan takahaarasta irtauma. Voi siis olla, että harkitsematon painon siirto taakse aiheutti voimakkaan kivun ilman tuota iskunvaimenninta. Toivottavasti ei ole tullut mitään leikkaushoitoa vaativaa vammaa. Huolta on nimittäin muutenkin riittänyt, maanantaina töistä tullessa huomasin keittiössä vesivahingon, joten olo on ollut viime päivinä suht sekava, koskapa öisin pitää herätä vatvomaan kaiken maailman kauhuskenaarioita. Tuleva maanantai on jännittävä päivä. Ensin aamulla Joyn leikkauksen 6-viikkoiskontrolli ja sitten perään taloni kosteuskartoitus. Sen jälkeen pitäisi mennä päiväksi töihin. Jos tulee paljon huonoja uutisia saattaa olla, että iskee hermoromahdus. Pessimisti ei pety, jne.