Paluu lomareissusta kotimaisemiin alkoi ACEn kisoista Kuopiosta, jossa tuomarina Bob Griffin (UK). Hellekin sopivasti hellitti kisapäivän aamuna, joten olosuhteet olivat ihanteelliset. Radat olivat todella mukavat, joskin estevälit olivat välillä todella lyhyitä ja välillä tooodella pitkiä. Lisäksi viljalti ansaesteitä. Kävin loman aikana pari kertaa kuopiolaisen Hukka-Putken hallissa treenaamassa, mutta siitä huolimatta oli aikas ruosteinen olo. Valitettavasti en saanut videokuvaajaa kuin vasta vikalle radalle ja tietokoneenikaan ei tunnista videokameraani, joten lisään videoklipin joskus myöhemmin, ei siinä tosin mitään näkemistä ole >>>Video lisätty<<<

Ekalla radalla meillä ongelmallisimmat kohdat etukäteen ajateltuna olivat hypyltä 4 putkeen vienti, hyppy kun antoi suoraan pujotteluun. Toinen ongelmapaikka olisi loppusuoralla, sillä A:lta olisi pitkä kuljetus hypylle, joka antoi suoraan lähtöön, kun pitäisi kääntyä vasemmalle. Noh, alku meni neloselle asti suunnitellusti, sitten otin Joyn kiinni ennen nelosta ja käänsin mielestäni kohti putkea ja kun lähetin putkeen ampaisi Joy avokulmasta pujotteluun ja vieläpä jonnekin puolivälin hujakoille.... Otin sen pois pujottelusta ja lähetin putkeen, jonka jälkeen oli vuorossa pujottelu. Mun jokseenkin varma pujottelujen hakija ampaisi ensin tokasta välistä sisään ja sitten vielä kerran väärältä puolen. Vihreäsävyinen halli, vihreä keinonurmi, vihreä eka keppi.... Noh, sittenpä jatkoimme rataa puhtaasti muutaman esteen verran, kunnes vuorossa kaariputken jälkeen puomi, jonne putki antoi ihan suoraan. Meikä lähettää koiran putkeen, lähtee kohti puomia katsoen syrjäsilmällä että koira tulee perässä. Tuleehan se, mutta kun käännän katseen kohti puomia, leikkaa peliväline takanani A:lle (joskus ennenkin on tullut sorruttua moiseen). Eipä siinä sitten muuta kuin maalin kautta ulos.

Hyppyrata vaikutti jokseenkin meille sopimattomalta. Rata alkoi hypystä, pituudesta ja hypystä koostuvalla "suoralla", jonka jälkeen koira pitäisi kuljettaa kahden hypyn välistä. Keskellä rataa oli kaksi aavistuksen kaartavaa putkea, eka 4 m ja toka 6 m. Lyhyestä putkesta koira pitäisi saada kääntymään oikealle hypylle ja sieltä toisen hypyn kautta 6 m putkeen, jonka jälkeen loivasti vasemmalla myötähyppy. Eränäisten hyppykoukeroiden jälkeen koira pitäisi saada putkien välistä pujotteluun. Joy on yhtä sertiä vaille hyppyvalio ja luokassa koiria alle 20, joten kovin toiveikas valioitumisen suhteen en ollut, varsinkaan kun kanssakilpailijoina olivat mm. Frodo, Pantse ja uusi nouseva tähti Ralli-sheltti. Alku meni meillä todella hyvin, eli menin kutsumaan lähelle kolmoshyppyä, sain Joyn vedetyksi ansahyppyjen välistä ekaan putkeen ja onnellisesti kahden hypyn kautta pitkään putkeen.  Putki-hyppy -kuvio oli prikulleen sama kuin taannoin Janitan treeneissä ja silloin Joy ampaisi erehtymättä ko. hypyn taa ja niin se teki nytkin. Onnistuin kuitenkin kierrättämään sen hypyn ympäri, mutta lähettäessäni sen toiseen kertaa hypylle kiersi se takaakiertoon uudemman kerran. Tässä kohtaa alkoi kyllä naurattaa, mutta vedin radan loppuun nollilla. Hymy kuitenkin hyytyi aikas äkkiä, sillä luokassa tuli kaikkiaan vain neljä tulosta, joista vain yksi nolla Tanelille ja Pantselle. Jokainen voi itse keskenään miettiä oisiko aikamme riittänyt nollalla valoitumiseen, sillä kaksi kertaa hypyn ympäri kierrettyämme hävisimme ajassa voittajalle 5,09 sek. Kympillä sijoituimme sitten kolmanneksi.

Juuri ennen vikaa rataa sisareni perhe pölähti yllättäen paikalle. Pikkasen piti ennen rataantutustumista ottaa heihin etäisyyttä, että sain edes jonkinlaisen kisavireen aikaan. Tällä radalla haasteet alkoivat heti hypyltä kaksi, joka antoi suoraan pujotteluun, jonka editse koira piti kääntää A:lle. Aika moni ainakin maxeista kävi pujottelussa, mutta sain Joyn pidettyä oikealla reitillä. A:n se tuli alas aivan hävyttömän hitaasti, mutta muuten pääsimme onnellisesti ekaan putkeen asti, joka oli taas nelimetrinen. Putki oli J:n muotoinen ja minulta jäi tajuamatta että Joyhan lukisi tietysti sen vieressä olevan hypyn, joten putkijarrutus olisi ollut paikallaan. En tehnyt ja sinnehän hypylle se sujahti. Sen verran sekosin pasmoistani, että seuraavalle hypylle suunnittelemani jaakotus oli jäädä tekemättä, joten Joy ei myöskään sitä lukenut ja ampaisi viereisen hypynkin. Puomin alastulokontakti oli aivan loistava ja kääntö pussille kuin myös ohjaus sen jälkeiselle takaakiertohypylle onnistui hyvin. Sitten olikin edessä radan etukäteen hankalimmaksi katsomani kohta, eli kolme suorassa linjassa olevaa hyppyä, jonka jälkeen koira piti saada A:n alla olevaan putkeen. Yllättävää kyllä kohta onnistui muuten hyvin, mutta A:n ohitettuaan Joy ohitti myös putken suun ja kiepsahti A:n alta luokseni. Lähetin sen uudestaan putkeen ja tällä kertaa se jopa löysi sen. Seuraavaksi puomin alla menevään lähes suoraan putkeen ja kääntö takaisin päin pujotteluun. Ja jälleen kerran Joy meni väärin sisään.  Sisäänmenossa ei pitänyt olla mitään kummallista, joten olin itse suurinpiirtein pujottelun puolivälissä ottamassa vastaan, mutta ei niin ei. Tiputti sitten vielä tokavikan rimankin, että sellainen reissu tällä kertaa