Patistinpa itseni perjantai-illan kunniaksi pelaamaan JAUn porukalla sählyä. Menin paikalle suoraan iltavuorosta tarkoituksena pelata reilu puoli tuntia, ennen kuin oli kiiruhdettava päästämään tyttöjä pissalle.

Olen todella surkea sählyn pelaaja, mutta nyt väkeä oli todella kivasti, joskin olin kirkkaasti joukon tunarein pallon ja mailan kanssa. Ei se mua haittaa, pääasia että tulee juoksenneltua spontaanisti ja tulee hiki. Maalilla olen tykännyt aina pelata ja niin pelasin nytkin pariin otteeseen. Toisen erän aloitin maalilla ja alku menikin hyvin, mutta sitten tuli kova laukaus, johon yritin kurkottaa, mutta sitten takareidestä kuului napsahdus ja putosin. Kipu oli sen verran voimakas, että jouduin käyttämään maalia avukseni päästäkseni ylös ja sitten köpöttelin maila apunani kentän reunalle ja mun pelit oli siinä. Jäin vähäksi aikaa seuraamaan peliä ja kuulostelemaan miltä reisi vaikutti. Melko pian kipu hellitti niin paljon että pystyin kävelemään jalalla, mutta eteenpäin kumartuminen teki kipeää. Eräälle pelaajista vamma oli tuttu ja hän kertoi napsahduksen tarkoittavan jotain revähtäneen. Hän suositteli tulehduskipulääkekuuria ja Voltaren-geeliä. Autolla ajaminen irvistelytti aluksi, mutta meni sitten kuitenkin ihan ok. Huvittava yhteensattuma oli, että kotiin päästyäni Mari tuli hakemaan JAUn hallin avainta ja hänhän on viittä vaille valmis sairaanhoitaja, jolla on omakohtaista kokemusta reiden alueen revähtymästä. Niinpä tenttasin Marilta hoito-ohjeita, nappasin tulehduskipulääkkeen  ja lähdin sitten kävelemään koirien kanssa - jalan liikuttaminen kun on suositeltavaa. Mari painotti, että ainakin tulevan talven ajan minun tulsi pitää erityisen hyvä huoli reiden huolellisesta lämmittelyistä. Vähän könkkäämistähän tuo kävely oli, muttei tehnyt kipeää, vaan pikemminkin reisi ja pohje tuntuivat jumiutuneilta. Kävelin puolisen tuntia ja hoidin sitten jalkaa kylmällä. Tällä hetkellä olen jo toisen kipulääkkeen vaikutuksen alla ja kipu tuntuu keskittyneen vasempaan kannikkaan. Toivottavasti en ole aamulla aivan romuna, sillä työpäivää pukkaa.