Heinäkuun alkupäivinä sain tiedon, joka toimi kannustimena uuden elämän aloitukseen. Monestakin syystä halusin pitää asian hyvin pienen piirin tiedossa ja arvailuja onkin esitetty pitkin kesää siitä, mitä tapahtui tai on tapahtumassa. On ollut hauska kuulla veikkauksia menemisestäni Big Brotheriin, Olet mitä syöt, tms. ohjelmiin ja tässä kohtaa täytyy kyllä sanoa, että luonteeni laadulla en kyllä moisiin lähtisi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tämä tilaisuus meni tällä kertaa ohi, joskaan ihan varma en asiasta vielä ole, koska tunnen pari muutakin samassa tilanteessa olevaa henkilöä, jotka eivät ole vahvistusta saaneet, joten asia voi olla vieläkin kesken. Mutta asiaan.

Sain heinäkuun alkupäivinä puhelun, että meitä on Joyn kanssa suositeltu 1-3 vuotiaille koirille perustettavaan agilityn tehotiimiin. Tiimin kouluttajat ovat Suomen agilityhuippuja, useina vuosina myös maajoukkueessa kisanneita. Viikonlopun mittaisia leirejä olisi vuoden aikana viisi, joista kaksi Turussa, kaksi Oulussa ja yksi Piikkiössä. 3-luokkalaisten tehotiimi perustettiin noin vuosi sitten ja siihen kutsuttiin nelisenkymmentä koirakkoa eripuolilta Suomea ja viisitoista nopeiten kutsuun myönteisesti vastannutta valittiin mukaan. Koskapa tällä kertaa oli odottettavissa vastaavanlainen kutsuntatapa, olen kytännyt s-postejani koko kesän ja viimeisen kuukauden kännykkäni on ohjelmoitu tsekkaamaan postit puolen tunnin välein. Pari viikkoa sitten kuulin, että kutsut olisivat lähdössä seuraavana viikonloppuna ja silloin kutsuttiinkin ykköstiimi. Kun en sunnuntai-iltaan mennessä ollut kutsua kakkostiimiin saanut, niin ajattelin homman olevan osaltani ohi, mutta jo heti seuraavana aamuna sain tuttavaltani viestin, ettei kakkostiimiä ole vielä kutsuttu, vaan kutsut lähtisivät myöhemmin samalla viikolla. Viikko kului tiiviisti meilejä kyttäämällä, mutta kauan ja hartaudella odotettua viestiä ei ole tullut. Olen siis jokseenkin vakuuttunut, ettemme päässeet mukaan, mutta täydellistä varmuutta asiasta ei ole.

Kenellekään Joyn agiradalla nähneelle ei liene epäselvää, että koirassa on valtava määrä potentiaalia, mutta valitettavasti tehotiimin vastuuhenkilöistä ei kukaan ole tietääkseni nähnyt Joyta. Voron kanssa kävin kummallakin kouluttajalla useaan otteeseen, joten minut heidän kyllä pitäisi tietää. Mitään lisätietoja meistä ei ole kysytty, enkä ole niitä myöskään itse tyrkyttänyt, kun en ole edes hakenut mukaan.

Olen ollut asiasta aivan intopiukeana, mutta koska pääsimme Samun ryhmään en jaksa olla kauhean pettynyt ettei päästy mukaan. Tilaisuus olisi ollut aivan mieletön, eikä maailman valloituksemme olisi jäänyt ainakaan valmennuksen puutteesta kiinni, mutta tällaista tämä on. Kun yksi ovi sulkeutuu, saattaa kuitenkin avautua monta muuta ;)