Tämän viikon treenirata oli 35 estettä pitkä ja tarkoituksena vääntää nolla. Noh, rata sisälsi meille suht hankalia osuuksia, kuten esim. 15-19, jossa nro 15 oli takaakierto, jonka jälkeen lähdetään luukuttamaan 20 m hieman vasemmalle kaartava suora, jonka päässä on putki vasemmalla (jonne ei saa mennä) vaan koira piti saada oikealle hypylle nro 19.

Mutta palataanpa alkuun. Samainen suora oli nimittäin alku (hyppy nro 19 oli toiseen suuntaan nro 1) ja ongelma ihan sama, joten jätin Joyn lähtöön ja marssin itse putken nro 4 viereen kutsumaan koiraa. Kaksi ekaa kauko-ohjausta onnistuivat nappiin, mutta sitten Joy keksi pääsevänsä nopeammin luokseni jättämällä aloitushypyn tekemättä. Tai no, osuus asiassa saattoi olla siinäkin, että oma sijaintini oli hieman muuttunut, mutta itseasiassa olin lähempänä hyppyä 3, joten ei sen ainakaan vaikeutua pitänyt. Nyt menin seisomaan putken viereen, lähes A:n taakse ja kroppa putkesta poispäin ja näyttö + yksi askel eteenpäin. Tällä kertaa pääsimme putkeen 11 asti, mutta sitten kiirehdin ihan turhaan keinulle ottamatta Joyta lapaseen putken jälkeen ja väärä rata. Muutenkin kohta 9-10 vaati tiukkaa käsissä pitämistä, sillä olivat 90 asteen kulmassa keskenään, eli 9 oli hyppy ulospäin, kulman kierto hypylle 10, putken 11 houkutellessa takana. Niisto 10:lle aiheutti ison kaarteen Joyn hakeutuessa jo putkelle, joten tein 10:lle wiskyleikkauksen ja se toimi todella hyvin. Kepeillä 13 jätin Joyta sivusuunnassa, eli tähtäsin suoraan hypylle 14, jonka eteen tein persjätön ja poispäinkäännöllä Joy hypyn 15 takaakiertoon ja sitten kirmaamaan 1-2 metrin etumatkalla reilun 20 metrin suoraa, jonka päässä tyrkkynä putki.... Kerran taisin saada sen suht nätisti oikealle esteelle 19, mutta enimmäkseen se oli putkessä. Kyseisellä kerralla leikkasin jo ennen hyppyä 17 tiukasti nro 20 olevaa puomia kohti. Muutettiin sitten suunnitelmaa niin, että tein ennen ja jälkeen nro 14 persjätön ja valssasin nron 15 jälkeen putken toiselle puolen ja siten hirveällä älämölöllä Joy hypylle 19. Oli se tälläkin tavalla enimmäkseen putkessa, mutta joku tosi ruma onnistuminenkin saatiin. Tosiasia on se, että kun Joy pääsee riittävän metrimäärän ohjaajan edelle, ei enää mikään auta, jos se on jonkin esteen ehtinyt lukita. Takanaleikkauksia se ei lue lainkaan, jos en ole aivan lähellä. Puomin 20 jälkeen oli suoraan edessä pussi, josta jatkettiin hypylle 22 takaakiertoon, johon tein viime viikon Niinun treenistä takaakierto - persjättöyhdistelmän eli "eurooppalaisen". Taasen oli ajoitusongelmia, eli erittäin rohkeasti täytyy lähteä persjättöön ja haltuunottava käsi pitää tulla tiukasti. Ajoituksen onnistuessa käännös onnistui hyvin ja pikkuvekki hypylle 7 ja avokulmasta kepeille sisään. Sitten olikin kiire kirmata hypyn 25 taakse ottamaan Joy päällejuoksulla ja koskapa oma ehtiminen oli hyvin täpärällä ei Joy oikein halunnut hypätä päin. Seuraava ongelmapaikka olikin 27-28 väli, kun hypyltä 27 piti kuljettaa Joy A:n editse hypylle 28 (sama kuin 25) takaakiertoon. Vekkasin sitä hieman hypylle 27 ja lähti suht ok mun mukaan, mutta näyttö hypylle 28 oli liian lennokas, ja peliväline luki sen vippaukseksi kepeille. Sitten päästiinkin puomille 31 asti ongelmitta, mutta radan loppuosa oli yllättävän hankala. Ensinnäkin niinkin vaikea kohta, kuin että puomilta ei saanut mennä edessä olevaan pussiin, vaan piti mennä kauemmasta päästä puomin ja pussin välimaastossa sivussa sijaitsevaan putkeen. Aluksi menin putken oikealle puolelle kutsumaan Joyta - Joy meni pussiin. Sitten putken toiseelle puolen kutsumaan Joyta - Joy meni pussiin. Lopulta raukka oli jo niin sekaisin, että hyppi putken yli. Lopulta jäljelle jäi vain vaihtoehto juosta suoraan pussin eteen ja lähettää Joy itseni ja putken välistä putken kauempaan päähän. Näin pääsimme sitten radan viimeiseen pätkään, joka oli osin sama kuin alun ongelmakohta eli 32-34 oli aivan sama kuin 16-18, mutta tällä kertaa koiran piti kaartaa aivan vasemmalla olevan putken editse hypyltä 34 keinulle 35. Arvatenkin Joy oli jatkuvasti putkessa. Kerran taisin saada sen oikein, mutta aivan hirveällä karjumisella. Ei sitten päästy tekemään nollaa - eikä ollut edes lähellä.

Keskiviikkona Sanna pääsi Joyn kanssa tuuraamaan samaista harjoitusta. Rata oli rakennettu uudelleen, joten ei ollut täysin identtinen + Timo oli laittanut putken nro 11 / 29 vähemmän houkuttelevasti, treenin ideana kun on ihan jotain muuta kuin saada koirat selviytymään killerikohdasta. Vaikka ennen treeniä Joy kävi Sannan kanssa yhteistuumin jopa pissalla, niin lähdössä se tuijotti taas vain minua, mutta tällä kertaa olin aivan hallin toisessa päässä, eli ilmeisesti pitkä välimatka minuun on sille hieman ongelma. Sanna ei voinut jättää Joyta kovin kauas, sillä se kiersi jopa hypyn yksi "väärältä" puolen ohi ja lähti luokseni. Onneksi se kuitenkin rauhoittui melko nopsaan ja pääsivät radan kimppuun ihan tosissaan. En oikein osaa sanoa heidän treenistään kovin paljoa, sillä en yksinkertaisesti saa silmiäni Joysta irti, niin hienon näköistä sen meno on. 15-19 väli ei kuitenkaan ollut samassa määrin ongelmallinen - enkä muista Joyn käyneen putkessa kertaakaan. Mutta erityisen ongelmallinen oli jälleen - yllätys, yllätys - radan loppuosa, eli puomilta putkeen 32 saaminen ja siitä loppuun. Sanna ehti kyllä hyvin kirmaamaan hypylle 34, mutta siihen tehty sylivekki ei aiheuttanut Joyssa mitään reaktiota, sillä se "tiesi" seuraavana olevan putken. Lopulta Timo käski Sannan kääntyä kokonaan kohti Joyta hypyn 34 edessä ja pysäyttää sen ja palkata siihen. Timo kertoi myös Sannalle, ettei Joy lue takaaleikkauksia ja ne on työstettävä sille sisään. Että semmottinen pikkukiituri minulla.