Kolmen startin verran Vesa Sivosen ja Katarina Virkkalan ratoja. Jostain syystä sain kahdelle ekalle radalle ihan mielettömän tsempin päälle ja radat tuntuivat todella meille sopivilta. Ekalla radalla ainoastaan renkaan jälkeinen elämä mietitytti, sillä pujottelu oli pahasti tyrkyllä, enkä missän tapauksessa ehtisi renkaan taa kääntämään koiraa. Niinpä päätin vekata Joyn ennen rengasta seuraavalle estelle ja leikata ennen pituutta loppusuoralle. Valitettavasti Joy alkoi pituuden jälkeen kysellä minne mennä ja koskapa olin "hevon nevadassa" takana, en päässyt näyttämään riittävän hyvin ja Joy teki toiseksi vikan esteen takaakiertona.
Tokalle radalle tsempin rakennus onnistui myöskin hyvin, mutta sitten onnistuin turaamaan pituuden jälkeisen hypyn, ts. minusta Joy oli tulossa sen ihan oikein, mutta ihan viime hetkellä koukkasikin hypyn väärälle puolen, enkä vaan yksinkertaisesti ehtinyt reagoida. Ihanasti yleisö taputti maaliin asti. Kaksi ekaa rataa tuomaroi Vesa Sivonen ja tokan radan jälkeen hän tuli spontaanisti juttusilleni ja hämmästyksekseni alkoi kehua ratojamme. Sanoi mm. että moni ei koko agilityurallaan saa tehdyksi noin hienoja ratoja ja me teimme niitä kaksi, kehui myös ohjausvalintojani. Olin niin kovin hämmilläni, etten edes huomannut kiittää mieltä lämmittävistä sanoistaan, vaan höpötin jotain oman vireeni onnistumisesta.
Vikalle radalle en saanut ihan niin hyvää virettä aikaan kuin kahdelle ekalle, muttei sekään ollut missään tapauksessa huono. Valitettavasti sorruin jo radan alkuosalla päästämään Joyn väärälle radalle, eli katsoin sen lähtevän mukaan ohjaukseeni keinulle, mutta viuhahti takaani A:lle. Teki myös yhden putken väärin päin ja taas kerran jätti vikan välin pujottelematta.
Illan viimeisellä lenkillä Joy liikkui mielestäni normaalisti, mutta aamulla sen vasen etujalka oli kipeä. Yhdessä kynsistä on halkeama, joten saapa nähdä päästäänkö tulevalla viikolla lainkaan treenaamaan. Tarjolla olisi mm. Janitan treenit....
Kommentit