Sunnuntaille oli luvattu sadetta, mutta niin vaan pääsimme kisaamaan ekan radan ihan kuivana. Vähän ennen toista rataa alkoi kaatosade, joka haittasi miniluokkaa, mutta meidän rata oli silloin onneksi sisällä.

Ekan radan tuomaroi Mia Laamanen ja radassa oli reunalta katsottuna meille jokunen hankala paikka. Hyvin monille tuotti vaikeuksia saada koira muurille, jota myöskin itse vähän jännitin, sillä vastaavissa paikoissa olen aiemminkin huiskaissut Joyn ohi. Hyppy 9 oli aika tiukassa kulmassa hyppyyn 8 nähden ja sitten piti tietty saada koira vielä A:lle. A:n alla olevasta putkesta piti olla tarkkana ettei koira livahtanyt lähimmälle hypylle ja kolmoissarjassakin saisi olla tarkkana. Ettei vaan pääsisi liian helpolla lopussa oli vika este okseri. Rata alkoi hyvin, eikä muurille viennissä ollut mitään ongelmaa. Kolmoshypyllä minun piti valssata päästäkseni puomin oikealle puolelle, mutta sen verran varmistelin takaakiertoa, etten ehtinyt valssiin, vaan leikkasin takana, joka meni ihan ok. Puomin alastulokontakti meni vähän persiilleen, ts. Joy pysähtyi tosi ylös, mutta tuli kuitenkin vasta kutsusta. Minun piti ottaa Joy kiinni heti putkesta, mutta jostain syystä en niin tehnyt, joten oli todella lähellä ettei se ampaissut puomille. Ampaisusta oli se hyöty, että nyt linja kepeille oli hyvä ja tehtäväkseni jäi vain varmistaa etten vedä Joyta ulos kesken pujottelun. Jatko sujui hienosti sarjalle asti, mutta A-osa meni vähän pitkäksi, joten jouduin hieman sovellushommiin, joka tällä kertaa jopa onnistui. Keinulla käväisi mielessä, että jos okserin takarima pysyy kannattimillaan niin nolla olisi plakkarissa ja niinhän siinä sitten kävi Ihanneaika alittui 7,53 sek ja sijoituksemme oli 4./29. Video Niin ja videon kommentaattorina toimii Kiti P, mutta kuka siellä hyperventiloi??? Tiedä häntä.

Hollantilaisen Ronald Mouwenin rata näytti meikeläisittäin aika ikävältä radan reunalta katsottuna. Ei se sitten käveltynä niin paha ollutkaan, mutta sisälsi monta monituista meille hankalaa paikkaa. Ensimmäinen tarkkuutta vaativa paikka oli 3-4 väli, sillä maalihyppy houkutteli ikävästi hypyn 3 takana ja jos hyppy kolme menisi pitkäksi, niin Joy saattaisi pituuden sijaan ampua kepeille. Puomikin oli tyrkyllä ja lisäksi hyppyjen väli oli todella pitkä, jolloin saattaisi käydäkin niin että törkkäisin hypyn 4 takaakiertona. Renkaalta keinulle vienti huoletti myös, sillä takana häämötti pussi. Pussin jälkeiseltä hypyltä puomille kääntö aiheutti kuitenkin eniten päänvaivaa, sillä tiesin jääväni suoralla todella kauas taakse. Puomilta kepeille viennissäkin oli omat kommervenkkinsä, sillä putki houkuttelisi pahasti. Mutta ei siinä muuta kuin härkää sarvista! Alku meni hyvin hypylle 3 asti ja Joy lähti hyvin mukaan. Huomioni oli kuitenkin niin täysin koirassa, etten tullut katsoneeksi omaa sijaintiani ja niin tulin ohjanneeksi Joyn hypylle 4 takaa. Korjasin ja sain sen viedyksi oikein putkeen ja sitten se karkasi selkäni takaa A:lle. Niin kuin olin olettanutkin oli pussin jälkeiseltä hypyltä aikas vaikea saada Joy olla suorittamatta maalihyppyä, joten olisi pitänyt noudattaa ensimmäistä ajatustani ja kiepauttaa Joy ulkokautta puomille. Puomilla käskin Joy odottaa ja hipsuttelin itse putken puolta ja lähetin Joyn kepeille. Kepeillä testasin miten hyvin Joy kestäisi pujottelun aikana aloittamani valssin ja eihän se kestänyt, mutten jäänyt korjaamaan vaan kirmasimme maaliin pisteenä iin päälle vika rima putosi, joka oli käsittääkseni tämän viikonlopun ainoa laatuaan, josta olen erionnellinen, sillä rimat olivat jo toista viikonloppua tapissa. Video

Joy on noussut hienosti ASB-lehden julkaisemalla TR-listalla sijalle 301. Nyt olen kuitenkin hankkinut sille monen monesta TR-kisasta peräkkäin miinuksia, joten tätä menoa se ei enää seuraavalla listalla esiinny, mutta mitäpä tuosta

Olen pari päivää koostanut dvd:tä Joyn kisaurasta möllistä 3-luokkalaiseksi. Tällä hetkellä eka versio on poltettavana, joten voipa olla että "ilahdutan" sillä Joyn kasvattajaa, kun menen huomenna kyläilemään. Tai sitten en, jos ei toimikaan.