Kävin tänä aamuna Kerryn kanssa eläinlääkärissä, kun sillä on ollut ajoittaista vuotoa. Aluksihan luulin sitä juoksuksi, mutta koska ensimmäisen ja viimeisen havaitsemani veripisaran välissä oli 3,5 viikkoa ei siitä voinut olla kyse. Eläinlääkäri Satu Puoskari oli ohjeistanut minua etukäteen ottamaan näytteen Kerryn aamuvirtsasta ja kehoitti pitämään varmuuden vuoksi 12 tuntia syömättä. Viime yönä näin unta, että sain Kerrystä virtsanäytteen, joka alkoi heti kiteytyä ja muuttui lopulta isoksi möykyksi. Näin ei oikeasti onneksi käynyt, mutta täytyy sanoa, että olipa homma. Kerry oli heti kovin epäileväinen kun seurasin sitä kippo kädessä, eikä pissannut normaalisti koko aamuna, vaan pelkästään merkkaili nostaen toista jalkaansa. Vanhastaan tiesin, että tarvitsevat virtsaa vähintään ruokalusikallisen, ja sen saimme puolen tunnin yrittämisen jälkeen kasaan. Virtsan viljelyn tuloksen saan maanantaiaamuna, mutta ultraäänitutkimuksessa eikä Kerryn yleistutkimuksessa löytynyt mitään syytä vuotoon. Virtsassa oli hiukan verta, mutta sitäkään Satu ei pitänyt epänormaalina. Satu vilkaisi myös Kerryn hännän tyvessä olevaa pattia, mutta sille ei kannata tehdä vielä mitään vaan otetaan sitten ohutneulanäyte, jos alkaa kasvamaan. Kerryn rokotukset olivat menossa ensi viikolla vanhaksi, joten rokotutin sen samalla kertaa. Olen ollut jo vähän aikaa huolissani, kun en ole saanut Kerryn kiloja takaisin normaalilukemiin (6,3 kg). Elektronisessa henkilövaa'assani Kerry painoi tänään 7,1 kg, mutta eläinlääkäriaseman vaaka näytti 6,5 kg.

Eilen kävin Kerryn ja Joyn kanssa kontaktiklinikalla ja pääsin Joyn kanssa jo juoksemaan vähän sen ohikin. Tällä kertaa klinikkaa veti Inka, jonka systeemi poikkeaa hieman Pirkon tavasta. Pirkon treeneissä koiraa pidetään enemmän kontaktilla, kun taas Inkan mielestä on parempi vapauttaa koira nopeasti. Joyn Rulla-sisko tuli Ristarille ajeltavaksi ja sen ihmiset lainasivat minulta koneen ja pöydän. Testasin Rullaan toukokuussa teroitettuja teriäni ja ikävä kyllä yksikään niistä ei leikkaa  vesikoiran turkkia :( Laitoin tänä aamuna meiliä Terotin Oy:hyn ja terät postiin. Vastasivatkin sieltä melkein samantien ja lupasivat tutkia missä vika oikein piilee. Ongelma voi kuulema olla myös teriä vastakkain painavassa jousessa, jolloin teriä ei tarvitsisi enää teroittaa. Mutta takaisin eiliseen. Kontaktitreenin jälkeen kokoonnuimme herkuttelemaan treenikentän reunalle. Kerryn Tarmo-veli siirtyi viime viikonloppuna agilityn 3-luokkaan ja Kiti toi paaaaljon herkkuja. Viime aikoina herkkuja on tuonut vähän yksi jos toinenkin kisamenestyjä, joten JAUlla menee taas hyvin ;)

Herkuttelutuokion jälkeen oli vuorossa Joyn treenit Peetsan valmennuksessa. Eka harjoitus oli osittain aika haastaava, koska vauhti pääsee yltymään aika hurjaksi. Ensin oli suorassa linjassa hyppy, pitkä suora putki ja rengas. Renkaan takana oli kaariputki, josta suoraan hypylle ja kääntö vieressä olevalle hypylle. Sitten hyppyjen välistä veto kepeille ja lähtöhyppy toimi maalina. En ollut aiemmin testannut putkeen kutsumista niin, että olen itse putken toisessa päässä, mutta nyt päätin kokeilla. Joylla ei ollut mitään vaikeutta koko radassa, lukuunottamatta pientä omasta ajoituksestani johtuvaa kämmiä kepeillä. En edes mennyt ekalla kertaa hyppy- ja rengaslinjan toiselle puolelle, vaan lähetettyäni Joyn renkaalle käskytin vain putkeeen ja siirryin hypyn taa vastaanottamaan. Teimme alun myös niin, että menin renkaan taakse kutsumaan Joyta, eli kutsuin sieltä hypyn, putken ja renkaan, ja lähetin sitten kaariputkeen. Sillä kertaa jäin hyppylinjan kaariputken puolelle ja harjoitus meni todella hyvin. Lopuksi teimme vielä alun niin, että kutsuin ekan hypyn takaa ja lähetin putkeen, renkaalle ja putkeen. Tämäkin vaihtoehto meni täydellisesti!! Mainittakoon, että Peetsan kentällä oleva rengas on kelmutettu, joten Joylla ei ollut edes mahdollisuutta suorittaa sitä väärin.  Toinen harjoitus koostui pelkistä hypyistä ja tarkoitus oli, että menen kolmannen hypyn taakse vastaanottamaan ja lähetän sitten hypylle ja sen takana olevalle okserille, jatkan sitten kahdesta hypystä kaarteeseen ja valssilla käännän koiran takaisin kolmelle ekalle hypylle. Kolme ekaa hyppyä eivät olleet lainkaan linjassa keskenään, joten jouduin korjaamaan kolmoshypyn takana sijaintiani aina Joyn sijainnin mukaan. Harjoitus osoittautui Joylle hiukan liian vaikeaksi, ts. tuli 2-3 kertaa kolme ekaa hyppyä oikein, mutta lähti sitten perääni neloshypylle ja tuli ohi. Kun sitten aloimme korjata, niin Joy alkoi jättämään kakkoshypyn väliin, joten jätimme alun pois ja teimme ensin vain kaarteen ja valssikäännön, joka meni hyvin. Lopuksi teimme ko. harjoituksen neljä viimeistä hyppyä takaaleikkaamisharjoituksena, joka myöskin onnistui. Tässä vaiheessa pidimme vähän pidemmän tauon ja Rullakin tuli kentälle. Sovimme Rullan ihmisten kanssa, että kun jatkamme harjoituksia häätävät Joyn tosi tiukasti pois Rullan luota, kun se tulee tervehtimään. Heti irti päästyään Joyn rynnisti Rullan luo ja sai erittäin hyvät lähtöpassit. Kutsuin sen luokseni ja palkkasin heti, joten saimme aikaan sen, ettei karannut kertaakaan kesken harjoituksen Rullan luo :D
Viimeinen harjoitus oli edellisen harjoituksen alku, eli hypyt 1-4 ja tarkoitus oli lähinnä testata häiriintyikö Joy Rullasta. Lähteä piti yhtäaikaa, joten meikä sai pistellä töppöstä toisen eteen ihan kunnolla. Kolmosesteelle työntö aiheutti vähän päänvaivaa, mutta siihen riitti kuitekin vastaisen käden käyttö. Ainoastaan lähtötilanteessa huomasin Joyn ajatusten olevan muualla, mutta ratatyöskentelystä en keskittymisongelmaa huomannut.
Treenistä jäi erittäin hyvä mieli ja pikkuhiljaa pitäisi päästä tekemään pidempääkin rataa, ettei agirotu tule ensimmäisenä kokonaisena ratana. Minulla on pelottavan hyvä agilitykoiran alku.