Tämän vuoden viimeiset kisat, tuomarina Anne Viitanen.

Eka ratamme oli hyppäri ja ihan vasta rataantutustumisen viime hetkillä keksin ohjaussuunnitelman, jonka tahdoin toteuttaa, mutta valitettavasti aika loppui hieman kesken. Pussin kangas vaikutti sen verran raskaalta, että uskoin ehtiväni tekemään ennen okseria persjätön ja hypyn 9 eteen päätin tehdä vekin saadakseni Joyn hyvin hypylle 10, sillä vaikka kympin hyppyyttäminen ristiin ja kääntö putken kauempaan päähän olisi mutu-tuntumalla nopeampi vaihtoehto, niin epäilin jääväni renkaan jälkeisessä elämässä liian jälkeen, joten päädyin tekemään niiston kympille, jolloin pääsisin hyvin Joyn edelle. Hypyn 13 taakse oli tarkoitus tehdä valssi, hypylle 14 sylivekki ja sylkkärillä sitten kääntö viidelletoista ja lähetys putkeen. Oikeastaan tämä ohjaussuunnitelma perustui Janitan perjantaisiin treeneihin, eli päätin toteuttaa samoja asioita kisatilanteessa.

Hyppykorkeus oli taas muutaman viikon jälkeen 45 cm ja Joy aloitti radan pudottamalla ekan riman. Neloshypyn jaakotuksesta lähtö oli vähän jähmeä, joten en sitten ehtinytkään tekemään persjättöä pussille, mutta leikkaus toimi oikein hyvin. Vekkaus ja niisto onnistuivat hyvin ja sain hyvin etumatkaa, jopa niin hyvin että jouduin ihan aavistuksen odottamaan koiraakin. Mutta sitten.... en huolehdi riitävästi Joyn mukana tulosta valssissa ja se ajautuu väärälle puolelleni, joten sylivekki on pakko jättää väliin, mutta sylkkärin sain sentään ajoiksi ja koira meni kohdan jopa ihan oikein. Pujotteluun se meni jostain syystä ensin väärin sisään ja muurille kääntöön se lähti niin hyvin mukaan, että onnistuin kääntämään sen ohi koko esteestä. Viimeinen naula arkkuun on kuitenkin vielä tulossa, eli vika rima putosi. Tulos 20 vp + 0,15 sek yliaikaa. Radasta jäi hirmuisesta virhepistesaldosta huolimatta hyvä maku, lähinnä varmaan rataantutustumisen viime hetkillä keksityn vekki-niisto -kohdan ja sylkkärin onnistuttua. Video

Tokalle radalle tein perinteisemmän ratasuunnitelman ilman kikkailuja. Jostan syystä Joy on viime aikoina nuuskinut niin treeneissä kuin kisoissakin poikkeuksen paljon maata, mutta nyt se teki sitä lähdössäkin niin, että jouduin sitä hieman hihnasta nyppäsemällä asiasta huomauttamaankin. Kivasti se kuitenkin jäi lähtöön, mitä en tosin hetkeäkään epäillyt. Ekat kaksi estettä menivät hyvin, mutta sitten minä eksyin jo kolmannen kerran vähälle aikaa!! Kolmos este oli prikulleen samassa paikkaa kuin ekallakin radalla, mutta jostain syystä putken jälkeen tekemäni persjätön jälkeen näkökentässäni on kaksi hyppyä enkä hetkeen tiedä kumpiko on kolmonen. Hetken empiminen riitti kääntämään Joyn hypylle 16 ja todella typerä hylky oli tosiasia. Videolta näyttää siltä, että käänsin Joyn tarkoituksella pois hypyltä kolme, mutta niin ei siis ollut. Ihan sillisalaatiksihan rata sitten hajosi, mutta saimme tehtyä oikein edes kohtan 6-15.... en kyllä olisi ihan tällaista päätöstä kisavuodelle toivonut, mutta näin tällä kertaa. Video

Kaiken kaikkiaan tänään oli kuitenkin parempi tsemppi kuin eilen ja päässä paljon positiivisempia ajatuksia. Hallin pohja ei tällä kertaa ollut liian pehmeä ja uudet wc-tilat ja buffa aivan hulppeat.