Kävin eilen töiden jälkeen hakemassa koirat kyytiin ja suuntasimme sitten Jokelaan Kitin, Lauran ja Timpan seuraksi. Niin ja olivathan Niilo ja Tarmokin siellä :) Vietimme rauhaisaa vappua syöden ja juoden hyvin. Yhteen asiaan en ollut varautunut, nimittäin lämpimään huoneilmaan. Omassa makkarissani on patteri säädetty 17 asteeseen ja nyt yritin nukkua yli 24 asteisessa olohuoneessa. Heräsin yöllä yltä päältä hiessä, eikä nukkumisesta tullut juuri mitään. Onneksi tajusin sentään ottaa täkin pussilakanan sisältä pois. Aamulla olotila ei ollut kovin freesi, joten sain aikaiseksi lähteä kotiin vasta klo 13 jälkeen. Tukka ei ollut kipeä, eikä ollut pahoinvointia, mutta muuten kyllä tuntui siltä, että on tullut nautittua muutakin kuin kansalaisluottamusta. Vaikka tiesin ihan varmaksi, ettei veressäni ollut enää alkoholia, niin silti oli vähän rikollinen olo kotiin ajellessa.

Urheasti menin neljäksi Ristarille treenaamaan. Aloitin taas Joyn kanssa pentukeinulla, mutta sitten päätin kokeilla normaalikeinua ja Joyhan meni kuin vanha tekijä!! Kerran se hyppäsi sivuun kun Velitien alussa pari tyttöä leikki ilmapalloilla ja Kerry vähän haukahteli. Pidin Joyn keinulla hihnassa, jotta voin tarvittaessa pysäyttää sen, mutta hihnaa ei kyllä olisi tarvittu lainkaan. Tein myös kolmen esteen sarjaa, eli suorassa linjassa hyppy ja putki, sitten putkelta 90 asteen kääntö oikealle, jossa hyppy. Tein harjoituksen niin, että jätin Joyn ekan hypyn taakse, heitin sen sitten putkeen ja juoksin itse toisen hypyn taakse vastaanottamaan Joyta. Ei tehnyt ensimmäistäkään virhettä, joten meikä paisuili ylpeyttä. Minulla ei ole koskaan ollut näin nopeasti asioita omaksuvaa koiraa, joten vähän kyllä hirvittää jos satunkin opettamaan sille jotain väärin. Hyppyjä olen pitänyt 30-35 cm:ssä, enkä ole vielä miettinyt missä vaiheessa alan niitä nostamaan medikorkeuteen. Kerry on palautunut pennuista nopeaa tahtia, joten treenasin tänään sen kanssa hieman. En vielä hyppyyttänyt, vaan mentiin putkea ja keppejä ja vain muutama minuutti.

Jäähdyttelylenkin jälkeen ajoin Hyrylän Mäkkärin autokaistalle. Siellä oli hiukan ruuhkaa ja tilausluukun jälkeen en heti päässyt seuraavalle luukulle, vaan sammutin moottorin luukulla olevan auton taakse. Kun vuoroni tuli ajaa luukulle, ei auto startannutkaan lainkaan!! Kojetauluun kyllä syttyivät kaikki valot ihan normaalisti, mutta moottorista ei kuulunut ääntäkään. Nolona työnsin auton luukulle ja sanoin tulevani hakemaan ruuat heti kun saan työnnettyä auton läheiseen parkkiruutuun. Yllättäen minua palvellut Mäkkärin myyjä tuli avukseni ja antoi työntöapua luvaten tuoda tilaukseni autoon asti. Avasin konepellin ja katsoin huomaisinko mitään outoa ja kun en, niin yritin soittaa sisareni miehelle. Ahti ei tietenkään vastannut, joten soitin pikapuhelun Kitille ja sitten soitin Arskalle, joka yritti opastaa minua tsekkaamaan starttimoottorista tulevan kaapelin. Väsyneenä, hikisenä ja nälkäisenä en kyllä ollut Arskalle juurikaan avuksi ja sanoinkin hänelle, että tämä on kuin yrittäisit opettaa sokeaa näkemään. Sorkin kutakuinkin kaikkia näkemiäni liittimiä ja johtoja, ja kuinka ollakaan lopulta auto lähti käyntiin!! Jätin moottorin käyntiin ja marssin Mäkkäriin kiittämään minua auttanutta poikaa ja huristin sitten kiireesti kotiin syömään. Minulla on aina välillä ollut ongelmia virtalukon kanssa, joten epäilen vian olevan siellä. Täytyy käyttää auto Arskalla tsekkauksessa, ennen kuin se tosiaankin jättää mut tien päälle.

Huomenna aion vielä käydä treenaamassa koirien kanssa ja maanantaina alkaakin jo Joyn treeniryhmä. Kerryä en vielä ryhmätreeniin vie, mutta ehkä jo kesäkuun alusta.

Nyt lähden koirien kanssa iltalenkille, hyvää yötä!!