Eilen Joy pääsi treenaamaan ekaa kertaa viime viikkoisen fyssarikäynnin jälkeen. Kyllä neidistä huomasikin, että vähän extrakicksejä on saatu, sillä ennen radalle pääsyä piti vähän haukahdella vaikken aluksi kuumentanutkaan. Radan alku oli hyvin samankaltainen kuin Jyväskylän eka rata, eli alkusuoran takana häämötti A, jolle ei saanut mennä. Menin hyppyjen puolivälin hujakoille, otin Joyn "kiinni" JOY-käskyllä ja vekkasin hieman kakkoselle ja hyvin kääntyi vilkaisemattakaan A:ta. Pujottelun kanssa oli hieman ongelmia, ts. meni kyllä jo ekalla kerralla oikein sisään, mutta keksi sitten että pitääkin mennä putkeen ja sinnepä siis. Toisella kerralla sain pysymään pujottelussa, mutta aloin keppien päässä hiukan ennakoida tulevaa käännöstä, joten jätti kepit kesken. Teki saman vielä toisenkin kerran, eli edelleenkin täytyy muistaa pitää pää kylmänä pujottelun loppuun asti. Seuraava jännittävä paikka oli kaariputkeen vienti, sillä koiran linja antoi jälleen suoraan A:lle, mutta koira piti saada A:n "edessä" olevaan putkeen juurikin A:n puoleisesta päästä. Kertaakaan Joy ei mennyt A:lle, mutta ensimmäisellä kerralla onnistuin turaamaan sen putken väärään päähän. A:n jälkeen oli okseri, jonka jälkeen kääntöhypyn kautta keinu. Tänään Joy kääntyi vähän turhankin tehokkaasti, eli sain pariin kertaan aikaiseksi okserin jälkeiselle hypylle kiellon. Vienti keinulle tapahtui aivan puomin edestä, mutta Joy ei ollut kertaakaan menossa puomille. Keinun jälkeen jatkettiin hypyn kautta kaariputken kauempaan päähän ja sen jälkeen taas hypyn kautta toisen kaariputken kauempaan päähän. Tämä kohta onnistui parhaiten jälleen vekkaamalla, eli otin Joyn kiinni hyvissä ajoin ennen hyppyä ja vekillä käänsin sen linjan oikeaan putken päähän. Loppuradassa ei sitten ollutkaan ongelmaa. Lopuksi menimme radan vielä "virheestä ulos"-tyyliin ja vaikka kaksi kertaa oli kielto tosi lähellä, niin saimme radan nollilla läpi.

Illan treeni osoitti taas jälleen kerran, että Joy on todella hyvin kuulolla ja kun vain kerron sille käännökset hyvissä ajoin ja riittävän tiukasti, niin eipä se juurikaan omiaan haahuile. Ennen rataa sen virettä kannattaa hieman nostaa, eli haukutan sitä. Olen testaillut sitä jo kisoissakin ja näyttäisi toimivan. Illan treeneissä en kertaakaan jarruttanut Joyta suhisemalla, vain ainoastaan ohjauksella ja sanomalla "Joy". Perjantaina kisaamme parin startin verran Torniossa.