Tänään oli taas ryhmätreenit. Koska peräti 3 ryhmäläisistä oli tehnyt viikonloppuna nollatuloksen notkui pöytä herkkuja. Laura tarjoili kuohuviiniä, joten vein vaahtokarkkeja sekä suklaakonvehteja. Sanna toi kaikenlaista pientä suolaista sekä kivennäisvettä. Eihän me saatu kaikkea tuhottua, joten seuraavallekin ryhmälle jäi jotain pientä :D

Eka treenirata näytti suurinpiirtein tältä:


Meille päänvaivaa tuottivat este nro 3, sillä Joy tahtoi helposti kiertää sen, kun liikuin liian nopeasti esteelle 4. Putkeen näytön jouduin tekemään todella rautalangasta vääntäen, sillä meidän kontaktitreenimäärillä koira valitsee aina kontaktiesteen jos vain suinkin mahdollista. Suurimmat ongelmat olivat kuitenkin puomi - putkivälillä, sillä hyppy nro 10 oli niin lähellä seinää, ettei sieltä mahtunut juoksemaan. Parhaiten kohta toimi niin, että tein valeleikkauksen hypyn nro 10 takana ja kun koira oli putkessa siirryin esteelle 12, lähetin Joyn hypyn yli ja leikkasin takana. Meni helposti pujottelun kakkosväliin, joten maltti oli siinäkin valttia. Lopussa ei sitten ollutkaan mitään ongelmaa, sillä kepeiltä sai suoraan linjattua oman linjan hypyn 14 oikeaa puolta putkeen.

Toinen pätkä olikin meille paaaljon hankalampi, sillä putkesta tuli kiire toiselle putkelle ja koska mun pitää vääntää ykkösputki rautalangasta, niin huonostihan siinä oli käydä. Rata näytti tältä:

Samun ideologia koiran ohjauksesta poikkeaa sikäli omastani, että hänen mielestään vastaisen käden käyttö tarkoittaa koiralle, että sen halutaan tulevan lähemmäksi, kun taas itse olen käyttänyt sitä työntämiseen. Niinpä yritin vastaisella kädellä työntää Joyta ekaan putkeen myöhästyen sitten railakkaasti putken ulostulolta. Kokeilimme myös koiran puoleisella kädellä näyttöä, mutta niin vaan Joy oli aina puomilla. Viimein käytimme palloa apuna, eli varasin putken puoleiseen käteeni pallon ja nakkasin sen sitten putkeen ja Joy tietty perästä. Muutama toisto näin ja sitten ilman palloa ja hyvin Joy ampui putkeen. Keppikulma oli kuitenkin meille hiukan liian vaikea, eli onnistui vain kun sain "heitettyä" Joyn ensin keppilinjasta hiukan ulos. Joyssa on sellainen jännä piirre, että jos käännän hartialinjaa  voimakkaasti itseeni päin, niin se ampuu "ulkoradalle". Tämä on minulle vielä niin uutta ja outoa, että luultavasti tulemme ottamaan tuosta johtuen monta monituista virhettä, mutta ehkä opin joskus. En tiedä oliko Vorolla sama taipumus, mutta en muista kenenkään ainakaan siitä sanoneen.

Treeneistä jäi taas kerran tosi hyvä maku. Harjoituksissa oli juuri sopivasti vaikeutta ja vaikka kaikille tuli virheitä, niin kenellekään harjoitukset eivät olleet suhteettoman vaikeita.
Lopuksi on pakko sanoa, että puomit onnistuivat taas yllättävän hyvin. Mielestäni ekalla kertaa Joy oli aavistuksen verran epävarma ja ei välttämättä ollut ihan maassa asti vapauttaessani sen, mutta seuraavilla kerroilla teki puomin hyvin. Ylösmenot olivat täydelliset.

Tänään oli sikäli hauska päivä, että olin päivällä hienoisen masentunut, mutta sitten minulle tuotiin töihin kaksi konvehtirasiaa ja piparkakkutalo! Alakulo katosi samantien ja jätin toisen konvehtirasian töihin, toisen vein hallille ja piparkakkutalo jäi kotiin. Suurkiitos Heli!!!