Tiistai: Tällä kertaa sattui varsin syksyinen treenisää, eli vettä satoi koko treenin ajan. En tykkää juosta rataa takki päällä, mutta tällä kertaa varustauduin Hurtta-puvulla, joten liikkuminen tuntui tavallistakin kömpelömmältä. Kengiksi valitsin ikivanhat ditat, joiden sivupiikkien toivoin ehkäisevän liukasteluja. Kentällä oli suuria vesilätäköitä ja olin erittäin iloinen että saimme treenata hiekkakentällä.

Tehtiin taas aluksi vähän lähdössäpysymisharjoituksia ja niin vaan neiti hiippaili riman taa. Onneksi Timo oli valppaana ja antoi heti murahduspalautteen. Varsinaisen radan pääsin tällä kertaa läpi ekalla yrittämällä yhdellä virheellä, tosin radan alkuosa oli aikas kamala ja kakkoshypyn pitkä kaarre kertautui vitoshypylle asti. Eli menin kakkoshypylle kutsumaan radalle ja lähetettyäni takaakiertoon käännyin valssilla kolmoselle. Noh, Joy tietty valui valssissa reippaasti ja jouduin sitten kolmosella tekemään reilusti töitä ettei livahda putkeen. Piti kääntää Joy twistillä putkeen, mutta myöhästyin pahasti, joten Joy oli ennen mua ulkona putkesta 4. Sain sen kuitenkin hypylle 5 takaakiertoon ja sitten menikin hyvin hypylle 13 asti, eli lähetin Joyn muurille 6, layeröin itse putken 4, vekkasin Joyta hieman ennen okseria 9 ja poispäinkäännöllä lähetys kympille. Putkijarrutus jäi tietty tekemättä, mutta heti kun Joy tuli ulos putkesta hihkaisin "Joy" ja "kepit", jolloin Joy meni oikein sisään. Keppien päähän tein persjätön ja sittenpä hukkasinkin koiran, mutta en jäänyt sitä sen kummemmin kaipaamaan, vaan jatkoin ohjausta, eli lähetys hypylle 13 ja neljälletoista wiskyleikkaus ja kas, sieltähän peliväline tupsahti näköpiiriin. Kentän reunalla oli ollut putki kasassa, jonne neiti oli käynyt pyrkiytymässä.... 15 hypyn hyppäytin ristiin ja sitten oli tarkoitus vetää kohti kuuttatoista, mutta peruutinkin kohden neljäätoista, jolloin Joy ei ollutkaan linjassa pituuteen vaan hyppyyn 18, eli siinäpä tuli se ekan kiekan virhe. Korjasin pituuden ja hypyn kautta Joy putkeen 19 ja kirmasin itse ulkoreunaa. Hyppy 20 vippauksella (tai poispäinkäännöllä, sillä en ole ihan varma kumpi sieltä tuli) ja lopussa ei mitään vaikeutta ollutkaan.
Seuraavaksi kävimme radan alkuosan kimppuun, eli otin alun niin, että menin hypyn 2 riman viereen seisomaan niin, että vasen käteni oli hypyn toisella puolen ja kutsuin sieltä Joyn radalle ja niistolla kääntö kolmoselle. Kolmoselle backlappi, jolloin ehdin hyvin näyttämään vitoshyppyä. Seuraavaksi tahkosimme hypyn 10 poispäinkääntöä, sillä vaikka se onnistui ekalla kerralla hyvin, niin tokalla kerralla Joy kurvasikin keinulle, eli ajoitukseni oli osuttava prikulleen nappiin. Kepeille menokin pissasi seuraavalla kerralla, kun en ensinnäkään muistanut tehdä putkijarrutusta ja nopea haltuunottokin jäi tekemättä, mutta kun putkijarrutus onnistui, niin sen jälkeen ei pujotteluun meno tuottanut mitään vaikeutta. Muutimme 13-16 välin ohjaussuunnitelmaa niin, että otin pujottelun aikana reilusti sivuetäisyyttä, eli kirmasin suoraan hypyn 13 taa, jonne tein päällejuoksun. Hypylle 14 vippaus ja hypylle 15 toinen. Eka vippaus ei onnistunut ihan nappiin, jolloin tokasta tuli jo katastrofi, joten muutimme sitten ohjausta niin, että hyppäytin 14 ristiin ja valssilla kääntö hypylle 15, johon sylivekki. Sylivekit menivät sitä sarjaa pieleen, että koira oli joka kerran putkessa, joten teimme lopulta niin, että hyppäytin hypyn 14 ristiin, valssilla kääntö hypylle 15 ja vasemman puoleisen siivekkeen ympäri vippauksella, jolloin ehdin linjata Joyn pituudelle. Pituushypyn takana oli iso vesilätäkkö, joka tuotti koko illan ongelmia koirille, ts. ne tahtoivat kiertää sen. Niin teki Joykin, eli hyppy 18 piti vääntää lähes rautalangasta. Tein radan loppuun vielä testin, eli Joyn pujotellessa kirmasin hypyn 23 taa tekemään jarrutusta, käänsin Joyn hypylle 24 jääden itse suurinpiirtein hypyn 24 taa ja huusin vaan "kiipee, kiipee" ja sinnehän koira kirmasi A:lle. Kun se oli vielä laskeutumassa heitin pallon A:n yli ja todetessani ettei elikko kirmannut sen perään huusin "tule", vaikka olin itse edelleenkin A:n takana ja Joy kirmasi pallon perään. Lopuksi Timo halusi vielä ihan testimielessä ottaa kohdan 15-18 niin, että pyöräytin Joyn hypyn 15 oikean puoleisen siivekkeen ympäri ja kirmasin itse hypyn 16 vasemmalta puolen yrittäen leikkauksella kääntää Joyn hypylle 18. No joo, se ei kertaakaan edes vilkaissut minua, vaan erehtymättä kääntyi pituudelta oikealle ja siististi vesilätäkön reunaa kurvaus A:lle.

Torstai: Ojangossa epiksissä treenaamassa lähdössä pysymistä ja vahvistamassa kontakteja. Otin verkka-alueella vähän puomia ja ensinnäkään neti ei tullut alas asti kuin vain houkuttelemalla ja toisekseen se oli taas pudota sieltä kun jostain syystä tasaisella osalla sen takapää näytti menevän lujempaa kuin etupää. Muuten se oli kyllä hyvin kuulolla, joten arvelin sen pysyvän radallakin käsissä. Ainakaan treeneissä en aina anna lähdössä "odota"-käskyä vaan usein komennan Joyn sivulle ja kun se istuu lähden kävelemään haluamaani paikkaan. Tällä kertaa sanoin "odota" ja hyvin neiti pysyi lähdössä. En toki tehnyt mitään häiriötä, vaan rauhallisen kisanomaisen lähdön. Puomin alastulo oli taas hieman hidas, mutta A oli aivan täydellinen, joskin rytmitin sen niin, että siirryin itse kävelyvauhtiin Joyn aloittaessa alastulon ja kävelin seuraavalle hypylle asti niin, että näin Joyn koko ajan syrjäsilmällä. Päästyäni haluamaani etäisyyteen käännyin kohti koiraa ja annoin "tule"-käskyn.

Minulle on nyt tarjottu ohjattavaksi kahta aloittelevaa koiraa Joyn mammaloman ajaksi. Olen ilmoittautunut JAUn halliin vapaaharjoittelijaksi loka-joulukuuksi ja kun Joyn juoksu alkaa jää se heti tauolle. Loppuvuodeksi otankin mieluusti jonkin lainakoiran treenattavakseni, koska muuten joudun treenaamaan Kerryn kanssa, paitsi tietty jos kävisi niin ikävästi että Joyn juoksu alkaisi vasta joulukuussa... Mieluiten löytäisin sellaisen lainakoiran, jolla on vauhtia kuten Joylla ja ehkä koira voisi olla maxi, sillä Joyta ohjataan aika pitkälti samalla lailla. Sitä, treenaisinko lainakoiralla myös alkuvuoden en ole vielä päättänyt, mutta kisaamaan minun ei tarvitse päästä, eli ihan vain tuntuman ylläpitoon tarvitisisin jonkun otuksen.