Katsoin eilen illalla klo 23 jälkeen digiboxilta Frendejä ja jossain vaiheessa torkahdin. Heräsin kun Kerryllä oli tarve päästä ulos ja avasin kuistin oven, jolloin Kerry työnsi itse ulko-oven auki ja meni asioimaan ulos muiden seuratessa esimerkkiään. Minä painuin takaisin sohvalle ja etsin Frendien kohdan, jossa olin vaipunut unten maille. Ilmeisesti olin nukahtanut samantien, sillä heräsin klo 2.36 ja huomasin Kerryn nukkuvan jalkopäässäni, eikä muita koiria näkynyt. Huomasin kuistin oven olevan auki, mutta voimakas tuuli oli paiskannut ulko-oven kiinni, joten avasin sen ja huusin pari kertaa "koirat!", muttei ketään näkynyt. Palasin sisälle ja kurkistin oliko Joy nukkumassa kevythäkissä, muttei ollut, mutta Voro nukkui sängyssäni. Huutelin Joyta - tuloksetta. Orastavalla kauhulla ryntäsin kuistille ja helpotuksekseni kuulin oven takaa piippausta. Kyllä pieni koiranpentu voi olla iloinen jälleennäkemisestä! Tervehti ensin minut erittäin riehakkaasti ja sitten muut koirat. Vaikka ulkona tuuli myrskyisästi ei onneksi satanut, joten Joy selvisi kuivana.
Aamulla katsoin sen roikottavan häntää samoin, kun Voro sairastaessaan vesihäntään (koira roikottaa häntää kuin se olisi poikki). Lenkillä nosti kuitenkin hännän ihan ylös, joten ehkä häntä oli vain hiukan arka. Ei kuitenkaan aristanut sitä mistään kohtaa.
Minulle on ennenkin sattunut vastaavanlaisia nukahtamisia, mutta herkkäunisena herään onneksi helposti. Ginny opetteli aikoinaan "koputtamaan" ovea ja Kerry haukahtaa kerran. Onneksi tällä kertaa oli suht lämmin yö ja Joylla on vielä pitkä turkki.

Uusi vesikoiratuttavani Maria otti viikolla yhteyttä ja kertoi tekevänsä Saksasta kimppatilausta trimmauskoneista. Tarjous on sen verran edullinen, että tilasin Oster Golden A5:n (2-nopeuksisen) ja pari nro 10 terää. Hintaa koneelle ja terille jäi postikuluineen vajaat 140 €, kun Suomessa pelkkä kone maksaa yli 200 euroa! Koneen saanen Hyvinkään näyttelyssä, joten pääsen jo samana iltana ajelemaan Joyta sillä. Ihanaa, kun on tuommoisia ihmisiä, jotka hoitavat asian ja vieläpä ottavat tällaisen nettitutun mukaan tilaukseen! Saksaa taitamattomana en olisi itse selvinnyt tilauksesta mitenkään. Vähän kyllä mietityttää pidänkö entisen koneeni (akkukäyttöinen Moser Arco), vai yrittäisinkö myydä sen. Maksoin Arcosta reilu vuosi sitten 135 € + postikulut ja olen kolmesti ajellut Voroa sillä. Alkuun se leikkasi todella hyvin, mutta meni sitten nyrhimiseksi, joten teroitutin terän. En ole vielä kokeillut miten nyt leikkaa, eli oliko terä vain tylsä vai eikö koneessa vain riitä vääntö espiksen turkkiin. Arco on huomattavasti kevyempi ja hiljaisempi kuin sähkökäyttöiset, joten on näppärä käyttää, mutta jos ei se jaksa leikata koirieni turkkia, niin on aikas turha kapistus. Uusi koneeni onkin sitten ihan pro-laatua, joten voin tarvittaessa kuolettaa koneen hankintahintaa ajelemalla myös muiden koiria.

Tänä iltana on JAUn hallituksen kokous ja halliasiassakin näkyy vähän valoa tunnelin päässä. Toivottavasti asia viimein selviää ja saamme tulevalle talvelle hyvät harjoitteluolosuhteet. Varasuunnitelmana minulla on kausikortti Agitokodogsin (ATD) kivituhkapohjaiseen halliin, mutta koska edes kaikki ATD:tä edustavat ohjaajat eivät korttia saaneet, luopuisin siitä mielelläni, mutten kuitenkaan jos emme saa JAUlle omaa vuokrahallia. Sillä saralla elellään siis jänniä aikoja ja perjantaihin mennessä minun pitää omalta osaltani asia päättää. Olen tilannut Janita Leinosen ja Jaakko Suoknuutin Pennusta mestariksi dvd:n josta toivon saavani hyviä vinkkejä Joyn koulutukseen agilityn saralla.

Tänään sain myös viimeinkin infoa Jokelan koirakerhon pentutokosta, mutta valitettavasti seuraava treenikerta on jo maanantaina ja minulla tietty iltavuoro. Mutta ehkä pääsemme mukaan jo seuraavalla kerralla.

Hyvää viikonloppua ja toivottavasti minulla on lähiaikoina hyviä uutisia talviharjoitelupaikastamme.