Tätä viikkoa on varjostanut Joy ripulointi. Onneksi keskiviikkona koiruli oli jo oma iloinen itsensä, mutta työpäiväni aikana eteiseen ilmestyi noin kämmenen kokoinen ripulipursoite + pari teelusikallisen kokoista veriripuliplöräystä. Ihan en ruuattomana Joyta pitänyt, eli sai hieman raejuustoa muutamalla hiilitabletin palalla höystettynä. Olin vähällä ostaa myös Canicuria, mutta onneksi mieleen juolahti ah tuo niin turha antidoping-säännöstö ja hyvä kun juolahti, sillä Canicurista olisi napsahtanut 7 vrk:n kisakielto, eli tulevan sunnuntain kisat olisi voinut unohtaa. Ainakin tuttu eläinlääkäri oli sitä mieltä, että hiilitabletteja ko. varoaika ei koske. 

Eilisen työpäivän aikana Joy ei ollut tehnyt tarpeitaan sisälle, mutta oli nyysinyt mun "crocksit" ja kaivellut sisukset ulos, aika sairasta =) Tänä aamuna annoin Joylle jo lähes normaalin ruoka-annoksen ja sekin pysyi hyvin sisällä ja iltatuloste oli jo kiinteää. Jiihaa! Oitis julistin koirulin tervehtyneeksi ja hän sai jo normaalin kokoisen iltaruuan, josta hän ilahtui kovin. Joyn takaosa on ollut nähdäkseni keskiviikosta alkaen normaali, eli uskon tiistain ontuilun ja jäykkyyden johtuneen osin maantantain rajusta uintikeikasta, sillä uimalan lähialueet olivat peilijäässä, joten koiran lämmittely ja jäähdyttely jäivät haaveeksi. Oma vaikutuksensa takaosan ongelmiin oli taatusti ripulilla, veriripuli kun tuntuu taatusti epämiellyttävältä. Mennään siis sunnuntaina Purinalle kisaamaan, ellei ripuli ryhdy taas riehumaan.

Eilen minulle soitti Joyn Rulla-sisaren Anne. Anne oli katsonut näyttelyitä ja aikoi ilmoittaa Rullan Tampereen KV-näyttelyyn. Koskapa Joylta puuttuu vielä mahdolliseen valionarvoon vaadittava näyttelytulos, niin ei mua tarvinnut juurikaan puhua yli, eli tsekkasin kuka arvostelee vesiäiset ja ilmoitin Joyn nuorten luokkaan. Tuomareista en juurikaan ymmärrä, mutta sen verran Joyssa on pilkkuja, etten sitä suomalaistuomarille viitsi viedä ellei turkki ole toooosi pitkä. Kovin pitkässä turkissa en sitä myöskään halua esittää, koska näyttää sitten ihan jalattomalta.

En ole varmaankaan muistanut kertoa, mutta työkaverini Sanna aikoo hyljätä minut ja vaihtaa alaa. Niinpä etsimme tilalleen uutta työntekijää. Jos tiedät jonkun työnarkomaanin, joka tyytyy noin 25 viikkotuntiin ja surkeaan liksaan, eikä sairasta koskaan, niin sanopa että ottaa yhteyttä ;)

Muoks! Kuulin mutkan kautta eläinlääkäriltä, ettei Canicuria luokitella doping-aineeksi, joten sitä voi huoletta käyttää.