Eilen vietin syntymäpäiväjuhliani. Juhlien järjestelyt ovat sujuneet todella verkkaisesti ja leipominen jäi viimeiseen iltaan. Perjantai-iltana sain juhlapaikkana toimineen Keravan Keinukallissa sijaitsevan Keravan Urheilijoiden kahvion avaimet ja menimme katsastamaan paikkoja. Etukäteen minulle oli kerrottu tiloissa olevan vain ylläpitolämmöt, joten yllätys olikin melkoinen kun oven avautuessa valtava lämpöaalto pyyhkäisi vastaan. Kiti oli mukanani ja meitä meni hyvä tovi etsiä valokatkaisijat ja sitten aloimme laittaa pattereista lämpöjä alas, ne kun oli säädetty osin maximiin ja osin 28 asteeseen Yllättynyt Pienimuotoisten juhlien järjestämiseen kyseinen tila on aivan loistava ja tunnelmallinen.

Oleskelutilaa on vielä lisää, mutta tässä tilassa oleilimme pääsääntöisesti. Järjesteltyämme juhlatilan mieleiseksemme lähdin kotiin leipomaan ja ensin värkkäsin mokkatortun pohjan ja sen paistuessa tein täytekakun pohjataikinan. Tarkoitus oli tehdä unelmasuklaatäytekakku mutta ikävä kyllä en hoksannut antaa uunin jäähtyä paistosten välillä tarpeeksi ja kakkupohja kohosi vain uunin luukun puolelta, toisen puolen jäädessä litteäksi. Koska kello oli tuossa vaiheessa jo lähes 23, eikä minulla ollut aineksia enää toiseen samanlaiseen kakkupohjaan, päätin tehdä tutun ja turvallisen Pirkka-täytekakun. Kakkusotkun jälkeen pääsin nukkumaan noin kello 1 ja kuten arvata saattaa oli uni tiessään. Levottoman yön jälkeen heräsin jo klo 5.30 ja vaikka yritin lukea, niin nukkumisesta ei tullut enää mitään. Niinpä olin koirien kanssa ulkona jo ennen kahdeksaa. Kymmeneksi menin kampaajalle ja sieltä tultuani alkoi hillitön leipominen, eli tein ensin mokkatortun täytteen, sitten varsinaisen täytekakun ja lopuksi tein epäonnistueen kakkupohjan onnistuneesta puolikkaasta lapsille kakun. Saatuani kakut valmiiksi kurvasi sisareni perhe äidilläni vahvistettuna pihaan ja he toivat minulle lahjaksi uuden portin!

Vanha porttini oli varmaankin talon edellisen (tai sitä edellisen) omistajan noin minuutissa kokoon kyhäämä häkkyrä ja se on ärsyttänyt minua koko talossa asumani ajan, mutta eipä ärsytä enää! Portin siniset osat täytyy maalata jossain kohtaa uudestaan, sillä ne on maalattu vain sisämaalilla. Ahti asensi ystävällisesti portin paikoilleen, käytyään ensin shoppailemassa siihen tukevammat saranat.

Vaille kolme pakkasimme auton täyteen syötävävää, juotavaa ja kaikenmaailman astioita, yms. Vieraita saapui paikalle kaikkiaan 17 ja ilta oli kaikin puolin onnistunut. Sukulaisiani lukuunottamatta kaikkia yhdistävä tekijä oli koirat, joten jutun juurta riitti. Sain aivan mielettömän upeita lahjoja ja huomasi jokaisen tarkoin miettineen mistä pitäisin. Kalevalakoruja tuli komea setti ja ihmeellistä kyllä ei ainoatakaan tuplasarjaa!! Entuudestaan minulla on vain riipus nimeltä Talon sydän, mutta lahjaksi sain
 
Talon sydän -korvakorut:

Venla-sarjaa korvakorut (pronssiset):

ja samaa sarjaa olevat pronssiset käädyt:

Sydänsormuksesta olen haaveillut ehkä viimeiset 15-20 vuotta ja nyt sain senkin :)

sekä jumalaisen upean Kielosarjan pronssisen rannekorun:

Rannekoru oli aavistuksen verran suuri, mutta sen oli kaukaa viisaasti hankittu työpaikkani läheltä, joten vaihto ei ole ongelma. 

Lisäksi sain lahjakorin, joka sisälsi kaikenlaisia herkkuja, kosmetiikkaa ja Eppu Nuotion kirjan Maksu. Toinen saamani lahjakirja on Lepoa tassuille! Koiran hieronta ja venyttely. Taidetta tuli myös seinälle ripustettavaksi, sillä sain Stiina Hovin rakutekniikalla tekemän russelikuvan:

Sain myös ulkoista lämmikettä villasukkien muodossa ja lisäksi on tulossa vielä lisää neuletta, kunhan valitsen langat sekä iloa koirilleni Marin luvattua pienentää tyttöjen verkkoloimet sopiviksi.

Riemukseni eräästä paketista löysin kännykkääni sopivan bluetooth-laitteen, sillä hukkasin entisen hieman ennen joulua ja elämä ilman sitä on ollut ärsyttävää, kun on tottunut puhumaan kännyssä ilman että toinen käsi on varattuna. Kuohujuomaa sain useita erilaisia pulloja ja koska juhlistakin jäi litrakaupalla juomatonta viiniä + oluita, niin taidan olla alkoholijuomien suhteen melko omavarainen vielä pitkään. Kutsuvieraiden lisäksi minua muistivat myös upealla kukkakimpulla Suomen Jackrussellinterrierit ry ja kuplajuomalla Järvenpään agilityurheilijat ry.

Ilta oli mielestäni erittäin onnistunut ja iloinen puheensorina raikasi ja tarjoilut maistuivat, alkoholijuomia lukuunottamatta, suurin osa kun oli vielä joutumassa auton rattiin. Alkuillasta minua jännitti kovasti riittäisivätkö syötävät, mutta hyvinhän ne riittivät ja jäi vielä jotain kotiin tuomisiksikin. Juhlat kestivät kaikkiaan viitisen tuntia, joten saimme siivottua juhlapaikan samoin tein ja palautin kotimatkalla jo avaimetkin.

Lämmin kiitos kaikille minua muistaneille ja kiitos kun teitte juhlaillastani mukavan rennon ja viihtyisän!!!