Aamuni alkoi ikävästi, eli juurihoidolla Hyrylän terveyskeskuksessa. Kyseinen hammas on halki, joten juurihoidosta ei välttämättä ole mitään hyötyä, vaan hammas voidaan joutua vetämään pois. Hoito teki sen verran kipeää, että aluksi laitetun kahden puudutuspiikin lisäksi kolme juurikanavaa jouduttiin puuduttamaan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että ehdottomasti kivuiliaimman puudutuspiikin eli kitalakeen laitetun jälkeen tämä oli ehdottomasti kakkonen. Nyt voin toipua lähes kaksi viikkoa, ennen kuin "riemu" jatkuu. Alan olla lähes ammattilainen juurihoitopotilaana, sillä tämä taitaa olla reilun kahden vuoden aikana viides juurihoidettava hampaani! Ja kaikki tämä vain sen takia, että minusta on hankalaa varata hammaslääkäristä aikaa, eli käyn vasta kun hammasta alkaa särkeä. No, tyhmästä päästä kärsii koko hammaskalusto ;)
Hampilääkärin jälkeen kävin hakemassa Kerryn ja Voron + sisareni Tarjan ja läksimme Ristarille, jossa ensin koirien kanssa metsälenkki ja sitten treenasin Väisäsen Tiinan kanssa. Tehtiin aluksi painonsiirtoharjoitusta ja sitten pikkuista radanpätkää. Molemmat koirani hyytyivät suht äkkiä - olihan lämmintä 25 astetta. Kerry on kyllä muutenkin vaisu ja syö huonosti, mutta hyppää kuitenkin Kerryksi hyvin. Ihan hyvä ettei syö paljoa, kun pitää muutenkin pikkuisen laihduttaa.
Treenien jälkeen kävimme välipalalla kotona ja suuntasimme Ikeaan. Siellä oli tosi näppärä lapsiparkki, joten säästyimme Konstan tylsistyttämiseltä. Kävimme siellä myös syömässä, Ikeassa kun on aikas kukkaroystävällinen ruoka.
Koirat olivat ostosreissumme ajan keskenään kotona, sillä suoraan sanottuna muistin koko kärhämän vasta Ikeassa. Vähän kyllä jännitti, kun takaisin tultuamme talosta ei kuulunut pihahdustakaan, ennen kuin avasin kuistin oven. Oven takana odotti kolme iloista koirulia, joilla ei näyttänyt olevan keskinäisiä kärhämiä. Täytyy sanoa, että tämä vierailu on sujunut erinomaisesti lukuunottamatta koirakärhämää! Voro ei ole kertaakaan napannut vieraitani ja he kaikki ovat päässeet jopa sitä rapsuttamaan asti. Huomenna hyppäämme Opeliini koko jengi ja suuntaamme Rautalammille ja sieltä sitten Siilinjärvelle uusiin seikkailuihin, joten päiväkirjan kirjoittamisessa lienee luvassa pikkuisen taukoa. Täytyy toivoa, että Joy jaksaa hyvin pitkän automatkan, eikä ole kovin kuuma päivä.

Kiitos seurasta ja hei, hei!