Maanantaina pääsin tuuraamaan oman seuran hallille Timo Liuhdon treeneihin. Todella mukava treenirata, jossa oli jonkin verran tarkkuutta vaativia paikkoja ja sitten huikeita kaahotuspätkiä. Oma itseluottamus kasvoi taas huikeasti, kun pääsin hyödyntämään Joyn irtoamistaitoja, eli ensin lähetin sen suoraan putkeen poispäin itsestäni, sitten Joyn piti kääntyä takaisin päin toiseen suoraan putkeen, jonka jälkeen taas ekan putken suuntainen suora, jossa hyppy - rengas - hyppy. Renkaan kohdalta lähetin sen yksin kääntöhypylle, jotta ehtisin tekemään sen kanssa hevosihmisille tutun "koko rata leikkaa" -suoran, eli hallin toisen pitkän sivun alusta toisen pitkän sivun loppuun yltävän muuri - hyppy - pituus - putki -"suoran". Kepit oli todella lähellä tyrkyllä, joten lähettäessäni Joyn renkaalta kääntöhypylle aloitin jo itse persjätön muurin ja hypyn väliin. Sille puolelle jäänti olisi mahdollistanut Joyn ohjautumisen pujotteluun, joten tein hypyn jälkeen toisen persjätön ja koskapa Timo käski niin rykäsin vielä pituuden jälkeen persjätön. Timo kehoitti treenaamaan erityisesti tiukkoja vekkauksia, eli päkiöille nousun kautta itseni ympäri pyöräyttämällä tiukka käännös.

Keskiviikkona oli sitten vuorossa Timo Rannikon treenit ja rata näytti tältä:

Alkua tein kahdella eri tavalla, eli oma valintani oli mennä seisomaan lähelle hypyn 3 A:n puolimmaista siivekettä, niin että sain suoran juoksulinjan hypyn 4 vasemman puoleiselle siivekkeelle. Siitä sitten kaukona hyppyjen 1-2 ohjaus, jolloin ehdin aivan rauhassa näyttämään hypyn 4 takaakierron ja tekemään päällejuoksun. Hieman kiinni ennen hyppyä 5 ja lähetys kepeille. Toimi todella hyvin, mutta koska treenin lopulla jäi aikaa, niin otettiin alku myös niin, että menin pituuden viereen aloitusasemiin, sitten persjättö hypyn 3 jälkeen, japanilainen neloselle ja päällejuoksu vitoselle. Tämäkin vaihtoehto toimi ihan jees, mutta piti olla todella tarkkana etten päästänyt Joyta neloselle liian aikaisin, jolloin se hyppäsi sen väärään suuntaa ja että ehtisin vitosen päällejuoksuun riittävän aikaisin tai Joy menisi putkeen. A:n juoksin vasemmalta puolen, kasille päällejuoksu, ennen pituutta vekkaus kohti hyppyä 10 ja sitten poispäinkäännön kautta lähetys hypylle 11. Ensimmäisellä kerralla poispäinkääntö oli pikemminkin vippauksen ja ppk:n risteytys, josta johtuen Joy ampaisi hypyltä 11 keinun sijaan kentän halki A:lle, mun jäädessä katsomaan sen perään Kepeille viennissä päätin kokeilla miten hyvin Joy itseasiassa hakee kepit ja layeröin puoli kenttää, eli puomin jälkeen hypylle 16 niisto-persjättö, vekki ennen hyppyä 17 ja sitten juoksin itse hypyn 12 ja pituuden välistä ja 4 & 5:n A:n puoleista reunaa. Noh, keppien sisäänmeno oli aika lähellä seinää, joten eipä onnistunut. Ainoa mikä saatiin onnistumaan oli kirmata persjättöön okserin 19 ja renkaan väliin, mikä pelotti minua aluksi kun pelkäsin Joyn tulevan jaloille, mutta se onnistui itseasiassa oikein hyvin. Sain toki Joyn pujoteluun ihan vaan tekemällä takaaleikkauksen pussille, mutta sitten Joy kaartoi tokaan tai kolmanteen väliin.

Lauantaina kävin omalla hallilla vapaaharjoitteluvuorolla, eli Joyn kanssa menin lähinnä keinua ja puomia, Funnyn kanssa tehtiin vähän vauhtipätkää, kun ne on jääneet vähemmälle, eikä Funny ole vielä keksinyt että esteitä voi suorittaa myös täyttä vauhtia. Ei sen toki vielä tarvitsekaan, vauhti tulee sitten kun oppii lukemaan rataa itse. Niin ja sitten pilasin Funnyn keinun. Ei olla tehty keinua kokonaisena esteenä vielä ollenkaan, joten laitoin maxipöydän keinun alle ja kokeilin miten kovaa kolahtaa. Ääni oli todella hiljainen, joten hain koiran ja laitoin namikipon keinun päähän. Noh Funny täräytti sinne hiljentämättä ja keinu päästi kauhean pamahduksen ja Funny hyppäsi tasajalkaa pöydälle. Hain fleecen keinun alle vaimentimeksi, mutta Funny ei enää suostunut menemään keinulle. Pari kertaa yritin houkutella, mutta kun siitä ei tullut mitään, niin kunnostauduin sitten hihnasta vetämällä "auttamaan" raukan läpi keinusta. Kyllä ketuttaa oma tyhmä käytös!! Sentään tajusin heti toimineeni tyhmästi, joten päätin kokeilla esimerkin voimaa ja pistin Funnyn häkkiin ja tein muutaman näytösluontoisen keinun Joyn kanssa ja sitten Funny uudestaan. Keinun takia puomi otti tietty takapakkia, joten sitäpä sitten ryhdyin korjaamaan ja mikäs sen helpompaa kuin pistää juoksemaan Joyn perässä Halllilla oleva keinu on mielestäni säädettävä, joten täytyy seuraavalla kerralla yrittää saada se ihan matalaksi, sillai opetin Joyllekin keinun aikoinaan.

Sunnuntaina oli taas Funnyn ryhmätreenit. Tällä kertaa oli oikein kunnollinen kaahotusrata, eli ensin hieman vasemmalle taittava "suora", jossa hyppy - hyppy - muuri ja keltainen kaariputki. Sen jälkeen käännyttiin takaisin, eli hyppy, kepit ja pituus, jonka jälkeen käännyttiin taas takaisin hyppy - hyppy - okseri ja hyppy, jonka jälkeen loppusuora, eli hyppy ja puomi. Aloitin ensin kutsumalla Funnyn radalle kahden hypyn takaa, mutta kurvasi aina kakkoshypyltä perääni. Niinpä lampsin tyynen rauhallisesti muurin taa kutsumaan ja hienosti Funny malttoi odottaa lähdössä. Keltainen kaariputki imi sitä huomattavasti paremmin kuin viime viikolla ollut sininen, joten teki ihan mallikkaita suoria. Tehtiin alkua vielä niin, että leikkasin putkella takana, eikä tuottanut vaikeutta. Pujottelun tilalla käytimme verkotettua kujaa, tosin ekalla kerralla ei muistettu muuttaa kujaksi, joten Funny teki ekat ihan oikeat kepit. Vähän tyyppi oli ihmeissään, mutta meni loppuun asti. Kivasti Funnyn voi lähettää jo pujotteluun, eikä tarvitse olla näyttämässä kädellä mistä sinne oikein mennään. Kolmanteen suoraan tarvittiinkin sitten jo namikippua avuksi, koskapa en todellakaan ehtinyt juosta näyttämässä jokaista estettä ja kylläpä Funny kaahottikin kipolle ja teki myös elämänsä ekan kerran okseria. Tehtiin vielä pari takaaleikkausharjoitusta ko. suoralle, ensin yhden esteen takaa, sitten kahden ja lopulta koko suoran. Ihan viimeiseksi mentiin muutaman kerran puomia. Kaikki tämä tehtiin kahden 10 min aikana.