Aamun Keskarista (Keski-Uusimaa -lehti) luin, että Tuusulan kunta on päättänyt luopua koiraverosta 1.1.2008 alkaen! Aivan loistava päätös, jota on kyllä odotettu kauan ja hartaasti. Tuusulan kunta on muutenkin ollut veron suhteen kiltti, sillä kun naapurit Järvenpää ja Kerava ovat veloittaneet lain salliman maksimisumman 50 euroa / haukku, niin Tuusula on tyytynyt 17 euroon. Tosin Tuusulasta ei mielestäni löydy ensimmäistäkään koirapuistoa, mutta ainakaan minä en ole niitä koskaan kaivannutkaan. Tuusulassa on lehtiuutisen mukaan 1400 koiraa, joista veroa maksetaan ja muutama sata josta ei makseta. Koiraveroa ei käsittääkseni valvota lainkaan, joten henkilökohtaisesti uskon, että verottomien koirien osuus on paaaljon suurempi. Ihanaa, että moinen esihistoriallinen jäänne heitetään romukoppaan.

Viime yönä näin ihan sekopäisiä unia. Ensin olin jossain suuressa agilitytapahtumassa ja juttelimme joidenkin ihmisten kanssa, koirien puuhatessa omiaan. Yht'äkkiä Voro lähti jahtaamaan jotain kauempana olevaa ja törmäsi päistikkaa autoon lentäen kiljahtaen tien sivuun. Ryntäsin paikalle katsomaan tutun eläinlääkärin kanssa, mutta Voro vaikutti ehjältä. Seuraavaksi sain puhelun ystävältäni, joka tällä hetkellä on puolen vuoden vuorotteluvapaalla purjehtimassa jossain päin maailmaa. Essy-russelinsa oli olevinaan tosi huonossa kunnossa ja hän oli palaamassa Suomeen sitä katsomaan. Yritti houkutella mua häntä vastaan jonnekin päin Eurooppaa. Niinpä päätin lähteä polkupyörällä mummolaani (joka sijaitsi ennen Rääkkylän Rasivaarassa). Matkalla jouduin ylittämään jäätyneen järven, joka yli ryömin, kun pelkään ihan oikeasti liikkua jäällä. Ryömiessäni ajattelin kuinka mukavaa vaniljavanukkaassa ryömiminen onkaan!! Katukylttien kanssa oli vaikeuksia, joten lopulta saavuin johonkin kaupunkiin, joka mielestäni vaikutti italialaiselta. Kaupungissa oli Helsingin mannerheimipatsasta muistuttava patsas, tosin patsaan henkilö oli eri ja joku kertoi sen olevan Sibelius :) Kesken unen kännykän herätys tempaisi minut todellisuuteen.

Viime päivinä en ole saanut mitään ihmeellistä aikaan. Kerry ja Joy painivat lähes taukoamatta ja eilen Vorokin liittyi joukkoon. Joy varoo vielä hiukan Voroa rajuissa leikeissä, mutta rohkaistuu koko ajan. Äitini on tainnut siivota koko talon + haravoinut lehtiä nurtsialuelle, josta sitten silppuan ne ajamalla ruohonleikkurilla ylitse. Joylla on ollut joku merkillinen sänkyyn pissaamiskausi, joten pyykkikone on ollut viime päivinä ahkerassa käytössä. Sunnuntai-iltapäivästä olen yrittänyt tulla kipeäksi, ts. kurkku on kipuillut ja aivastelen välillä. Olo ei sunnuntai-illan jälkeen ole ollut kuumeinen, mutta ihan täysissä voimissani en ole. On kyllä hemmoiteltu olo, kun kotihengetär valmistaa aina ruuan valmiiksi, tiskaa ja siivoaa kotona. No, tätä ihanuutta kestää enää pari päivää, torstaina äitini lähtee takaisin Siilinjärvelle.

Tänä iltana olisi tarkoitus treffata Joyn Rulla-sisar, ellei puukuorma tule. Jounista ei ole vielä kuulunut mitään, joten luulen kuorman tulevan vasta torstaina.