Tänä viikonloppuna agilityseurani JAUn järjesti koulutusohjaajakurssin toisen osan. Olimme lauantaina Joyn kanssa kurssilla mallikoirakkona, yhdessä Sannan ja Huiman sekä Tanen ja Hupin kanssa. Täytyy kyllä sanoa että hieman tavallista enemmän oli perhosia vatsan pohjalla ekalle radalle lähtiessä, kun kolmisenkymmentä silmäparia seurasi tarkasti tekemisiämme. Kurssilaiset olivat viidessä eri ryhmässä suunnitelleet annetun aiheen mukaan treenit, joista annoimme jälkeen päin palautetta, eli vastasiko harjoitus annettua aihetta, saimmeko riittävästi palautetta jne.

Ensimmäinen rata näytti tältä:

Meillä tahtoi mennä 3-4 väli pitkäksi ja 5:lla tahdoin kääntää Joyn oikealle, koska putken suu houkutti liikaa takana. Ryhmä kuitenkin tahtoi minun vievän Joyn putkeen tekemällä valssin hypyn 5 ja putken välissä. Varsinaiseksi ongelmaksi osoittautui 8-9 väli, sillä Joyn mielestä oli paljon loogisempaa mennä 8:lta hyppy 10 takaa hyppynä. Harjoituksen teemana oli valssi ja persjättö ja oikein yrittämällä sain persjätön tehdyksi 7-8 väliin. Meillä tuhraantui tässä harjoituksessa niin paljon aikaa, ettei Huima päässyt radalle lainkaan.

Seuraava harjoitus näytti tältä:

Ekassa harjoituksessa en ollut muistanut käyttää uutta ääntäni, mutta nyt testasin sitä hypyn 6 käännössä ja toimi todella hyvin. Menimme radan ekalla kerralla onnistuneesti 8:lle asti, mutta sitten olin aavistuksen myöhässä ja ohjasin Joyn putken sijaan A:lle. Teimme parin toiston verran A:ta Mian palkatessa Joyta, sillä jouduin jätättämään Joyn A:lla kauemmaksi kuin mitä se vielä kestää. Radan uusintayritys ja nollarata, kommentilla "täydellinen" Treenin teema veto ja työntö.

Kolmas harjoitus näytti tältä:

Ohjeistuksena oli lähteä koiran kanssa yhtäaikaa ja putkesta maaliin tulisi ohjata takaa leikaten. Kysyin saanko oikaista hypyltä 3 hypylle 5, sillä epäilin Joyn olevan putkessa jo ennen kuin ehtisin hypylle 3 ja sain luvan. No, niinhän siinä sitten kävi, että jouduin oikaisemaan ja kouluttajat päättivät minun voivan jättää Joyn lähtöön, se kun selkeästi irtosi putkeen. Leikkaus olikin yllättävän vaikeaa, ts. onnistuin ohjaamaan Joyn hypystä 8 ohi. Jyräsin kuulema päälle... Harjoituksen teema oli irtoaminen ja leikkaus.

Viimeistä harjoitusta en enää Joyn kanssa mennyt, sen teema oli haltuunotto ja kuljetus.

Sunnuntaina oli vuorossa koirien motivointia. Esimerkkikoirista oli vähän pulaa, joten lupauduin Kerryn kanssa paikalle, vaikka se motivoituu taistelemaan todella hyvin. Kerryn osuuden aloitimme demoamalla miten kauheaa sen hyppääminen on. Hyppy 30 cm:ssä ja kunnon vedätys ja hypyn hakeminen oli taattua Kerryn tyyliä Vaikka Kerry rakastaa taistelemista, niin saadessaan ekat makupalat menettää se kiinnostuksensa taistelemiseen. Mia opasti kuinka se saadaan taas uudestaan kiinnostumaan vetoleikistä. Kerryn kohdallahan sitä ei tarvitse tehdä, koska en näe mitään syytä motivoida sitä muulla kuin taistelulla, mutta samalla menetelmällä leluista kiinnostumaton koira pitäisi saada kiinnostumaan leluista. Motivointiryhmän koirista yksi häiriintyi toisen koiran haukkuessa samaan aikaan kentällä, joten Mia pyysi josko voisin tuoda Joyn häiriöhaukkujaksi. Joyn kiihdyttäminen aloitettiin toukokuussa kontaktitreenejä varten ja silloin tulin kiihdyttäneeksi sen haukkumaan tietyllä äänensävyllä sanotulla "Mennäänkö"-sanalla. Nyt hyödynsin tätä taitoa ja sain haukututtua Joyta niin kauan kuin oli tarvis kolmeen eri otteeseen. Käyttämäni äänensävy on prikulleen sama, jota olen viime aikoina testaillut käännöksissä.