Kyllä aika rientää nopeasti, sillä Joy täytti tänään jo 6 kuukautta! Merkkipäivän kunniaksi neiti pääsi puntariin, joka näytti hiukan yli 10 kg:n lukemaa.

Tänään oli Järvenpään agilityurheilijat ry:n syyskokous. Hallitusvaalissa olin ääniharava, eli sain ainoana ehdokkaista äänen jokaiselta äänestäjältä. Toinen kaksivuotiskauteni alkaa vuoden alusta. Mässylakkoni on pitänyt hyvin, mutta tänään oli lankeaminen lähellä. Ei sen takia, että mieleni olisi tehnyt kokouksen tarjottavia, mutta läksin liikenteeseen syömättä aamupalaa, joten nälkä kurni suonissa. Kiti oli onneksi varustautunut yhdellä voileivällä, jonka antoi minulle, hän kun oli jo aamupalan syönyt. Eri reilu kaveri :)

Kotiin tultuani löysin sängyltäni särkyneen juomalasin. Lattialla sängyn päädyssä oli sirpaleita, kuin myös kaapin edessä. Kerry ja Voro eivät lasia pureskelisi, joten ainoa vaihtoehto on Joy. Tarkistin suunsa, joka näytti ehjältä, eikä sirpaleissa ollut verta. Tällaisten tapausten varalle minulla on aina purkkiparsaa, sillä sen kuidut kietoutuvat esineen ympärille pienentäen vahinkoriskiä. Vähän jännitti miten saisin parsan Joylle syötettyä, mutta onneksi Kerry piti parsan mausta, joten tytöt lähes ahmivat parsatangot, Voroa kun pelkkä hajukin näytti etovan. Ulosteita täytyy seurata muutaman päivän ajan veren varalta, mutta pentu vaikuttaa ainakin vielä normaalilta. Joy kunnostautui jo eilen illalla lasinsirujen suhteen, sillä löysi lenkillä pusikosta katkenneen olutpullon kaulan, jonka armeliaasti luovutti minulle.