Tässä kohtaa voisi jo varmaan sanoa, että tyypilliseen tapaani nukuin kisoja edeltävän yön huonosti  Heräsin monen monta kertaa, eikä asiaa auttanut se tosiasia, että äitini kuorsasi... Minulla oli kello soimassa klo 7.45, mutta jo kuuden maissa luovutin. Niinpä pääsimme ihan hyvissä ajoin liikenteeseen ja hyvä niin, sillä vaikka ajo-opasteet kisapaikalle olivat hyvät, niin jostain syystä sitä viimeistä käännöstä varsinaiselle kisakentälle ei oltu joko merkitty lainkaan tai sitten viitta oli niin huomaamaton etten sitä nähnyt, kuin ei myöskään noin tunnin myöhemmin tullut sisarenikaan.

Ilmoittautumispisteessä sattui hauska juttu, sillä ilmoittautuessani toinen ilmotädeistä kertoi ilahtuneensa kun näkee Joyn ihan livenä, sillä on seurannut uraamme sivuiltani, eli varmaankin täältä blogista  

Tämän päivän radat olivat Tuomo Pajarin käsialaa ja urakointi alkoi hyppärillä. Lähdin luokassani jo toisena, joten hieman jäi valmistautuminen puolivillaiseksi, kun huolehdin vielä rataan tutustumisen jälkeen videointiasiaa. Rata alkoi hyvin, mutta vaikka huomasin rataan tutustuessani ekan putken antavan suoraan renkaalle, vaikka pitäisi mennä kepeille, niin silti en riittävästi ottanut Joyta putkelta haltuun ja arvannet mistä sen sitten löysin. Hylky siis lähes kättelyssä, mutta sitten saatiinkin tehtyä noin puoli rataa virheittä. Suoran putken jälkeen oli rengas, joka antoi suoraan toiseen putkeen, jonne ei saanut mennä, vaan piti kääntää kolmanteen putkeen. Kääntö onnistui kohtuullisesti valssilla, mutta kuinka ollakaan onnistuin sitten törkkäämään Joyn väärään päähän putkea. Vikalta kääntöhypyltä Joy esitti irtoamistaitojaan ja kävi vielä tekemässä takana olevan putken extraa. Vikat kolme estettä menikin sitten jo niin kuin pitää. Video

Seuraavan radan alku olikin taas haasteellinen. Kaksi hyppyä linjassa, jonka jälkeen kääntö kolmoshypylle, jonka jälkeen takana oleva putki - epäloogisimmasta päästä tietysti. Valssia en uskaltanut edes haaveillut tekeväni, sillä pidin jokseenkin varmana Joyn valuvan sen verran pahasti, että olisi väärässä päässä putkea. Niinpä menin seisomaan hyppyjen 3 ja 5 väliin (hyppy 5 oli linjassa hyppyjen 1 ja 2 sekä putken 4 väärän pään kanssa), peruutin Joyn hypättyä hypyn 2 ja käänsin kaksin käsin Joyn haluamaani putken päähän. Muuten onnistui hyvin, mutta olin onneton jättänyt Joyn liian lähelle ekaa hyppyä ja pudotti riman. Hyppy 6 oli tosi ikävässä linjassa putkeen ja hyppyyn 5 nähden, joten päädyin valssaamaan hypyn 5 takana ja silti onnistuin tunaroimaan Joyn ohi hypystä 6. Sain korjattua, sitten lähetys putkeen ja persjätön kautta ohjaus hypyn 8 kautta kepeille avokulmasta. No joo, väärin sisään  ja peräti kaksi kertaa ja HYL. A:lla tapahtui hassu juttu, sillä A:n jälkeen piti kääntyä oikealle putkeen ja mielestäni niin näytinkin, mutta ilmeisesti käsinäyttöni oli sen verran vauhdikas, että Joy tulkitsi sen poispäinkäännöksi ja suhasi umpikulmasta kepeille ja jopa oikein sisään. Eihän siinä sitten muuta kuin kutsuin pois ja naureskellen jatkoin rataa. Keinun jälkeiseltä hypyltä Joy karkasi valssista jälleen väärään päähän putkea ja tällä kertaa otin kohdan saman tien uudestaan. Lopussa ei sitten ollutkaan mitään ongelmaa, vaikka ennalta vähän epäilinkin sen tekevän sielläkin ylimääräisen putkimutkan. Video

Ennen vikaa rataa olotila alkoi olla sangen kettuuntunut, mutta ei kun vaan radalle kokemaan viimeistä nöyryytystä. Tälläkin radalla oli kepit avokulmasta ja päätin tehdä kepeille lähetyksen poispäinkäännöllä. Kuinka ollakaan Joy ei reagoinut renkaalla tekemääni jarrutukseen toivomallani tavalla vaan ajautui taakseni ja jouduin hyppäyttämään sen hypylle 3 eri puoleltani kuin olin suunnitellut. Olin jo varautunut kierrättämään Joyn ulkokautta hypylle 4, mutta onneksi se kääntyikin hypyltä 3 radan jatkon kannalta toivottuun suuntaan, mutta ikävä kyllä rima putosi. Suunnittelemani kepeille lähetys onnistui hyvin ja saimmepa jopa tehdyksi A:n jälkeisen putkenkin oikein päin, vaikka edeltävä hyppy näyttikin väärään päähän. Puomille vienti oli kökkö, kun en halunnut valssata puomia ennen, sillä muutamalla koiralla oli vaikeuksia pysyä puomilla. Puomin jälkeiset takaakierrot onnistuivat ok, vaikka vähän kökösti menivätkin. Tokavika putkikin meni oikein päin, mutta vikaan putkeen Joy ampaisi takaani väärään päähän oikea-aikaisesta valssistani huolimatta. Niinpä jähmetyin niille sijoilleni oikea käsi alhaalla, odotin että Joy tulee putkesta ja lähetin sen sitten siihen päähän putkea jonne olisi pitänyt mennä. Video

Jäähdyttelylenkillä suunnittelin vakavasti vaihtavani vaikkapa pitsin nypläykseen...

Montako kertaa käytin viikonloppuna salaista asettani??? Aivan.

Videoita tulee jossain vaiheessa, mutta tässä jokunen valokuva © Ahti Räsänen:

Tällä ohjauksella onnistuin saamaan Joyn ohittamaan takanani olevan hypyn oikealta. Tosin hypyn takana olevalla putkella taisi olla hieman osuutta asiaan.

Hieman kaukaa ponnistettu! Rima pysyy kuitenkin ylhäällä.

Tokan radan kommunikaatiokatkos, kun Joy lähtee A:lta hakemaan kepit, kun minä yritän saada sitä putkeen.

Ja ohjaajan riemua kun se putki viimein löytyy

Kiitos Ahti!