Tänään jätimme Keski-Suomen pölyt taaksemme ja palasimme kotiin. Talo oli siellä mihin olin sen jättänyt, eikä kutsumattomia vieraitakaan ollut käynyt. Naapuri oli tyhjentänyt postilaatikkoani, joten silläkään saralla ei ollut ylläreitä. Niin kuin olin hiukan ounastellutkin oli roskis jäänyt lähtiessä tyhjentämättä, mutta mitään ylimääräistä elämää tai hajuhaittoja ei ollut odottamassa. Mun omppupuu tekee nyt ensimmäistä satoaan ja osa ompuista oli jo todella suuria!! Innolla odotan niiden kypsymistä. Sain eilen puhelun duunista ja mua olisi kaivattu jo viikonlopuksi töihin sairaslomaa paikkaamaan. Olisinhan tietty voinut huomenna jo mennäkin, mutta kun minulla on muutenkin 12 pvän työputki tulossa ja huomenna on vielä JAUn hallituksen kokouskin, niin kieltäydyin, eli liike on ollut viikonlopun kiinni.

Minulla on sellainen pakkomielle, että reissusta tullessani matkatavarat on purettava ensi tilassa. Niinpä urakoin nyssäkät tyhjiksi ja ryhdyin sitten vapauttamaan Joyta kammottavasta huopa-asustaan, jota jotkut turkiksi kutsuvat. 7 F -terä ei edes nyrhinyt, joten se näyttää olevan jokseenkin ylimääräinen kapistus meikeläisen konesalkussa. Paska mikä paska. Toinen teräni (nro 15) on jo palvellut monen koiran turkin alasajossa, joten vähän jännitti miten se urakasta selviäisi, mutta onneksi sain sillä homman hoidetuksi. Sen verran se alkaa olla jo tylsä, etten kyllä enää sillä veseliä ajele, mutta voisihan sitä vielä kokeilla johonkin helpompaan turkkiin, perron turkki on tunnetusti vaativimmasta päästä. Muut teräni ovat olleet koko kesän tsekattavana toukokuussa ne teroittaneessa firmassa, vesiäisen turkkiin kun niistä ei teroituksenkaan jälkeen ollut. Tutkailin viikolla netistä terien hintoja ja Peten koiratarvikkeessa oli edukkaita Osterin teriä. Suosikkini nro 10 terä maksaa Petellä "vain" 32,90 euroa! Laitan nyt kyssärin Terotin Oy:lle mun teristä, mut voi olla että täydennän salkkuani uudella terällä.

Kävimme eilen sisareni Tarjan, poikansa Konstan ja äitini kanssa syömässä Kuopion Amarillossa. Meikä puputti valkosipulikanaa, joka oli todella miun maun mukainen annos. Jälkiruuaksi oli tarkoitus mennä Tarjan kanssa leffaan katsomaan Yön ritari, mut olivat sitten vaihtaneet juuri eilen ohjelmistonsa aikataulut, joten olisimme joutuneet odottaamaan yli kaksi tuntia seuraavaa näytäntöä. Mun tulee käytyä leffassa tosi harvoin, joten vähän kyllä syletti homman mentyä puihin. Niinpä päätimme vuokrata jonkin leffan ja mennä katsomaan se Tarjalle. Valinta oli yllättävän vaikeaa, ei siksi että olisimme nähneet lähes kaiken, vaan juuri mikään ei tuntunut kolahtavan meihin molempiin. Aletaankohan sitä tulla vanhaksi.... Viimein valitsimme The Cleaner -elokuvan, joka on Renny Harlinin ohjaus. Olihan se ihan katsottava, mutta juoni oli todella ennalta arvattava ja muutenkin tasapaksu. Videovuokraamosta ostin loman päättymisen kunniaksi ison pussillisen irtokarkkeja ja vielä kaupasta suklaajäätelöä, joita sitten puputimme punaviinin kanssa. Yllättävää kyllä mun makeasta kieltäytymisestä on ollut sellainen hyöty, että minulle tuli tosi nopsaan ällö olo. Entinen minä olisi ensin syönyt kaiken jätskin ja irtaripussikin olisi tyhjentynyt alta aikayksikön, mutta yli puolet jätskistä jäi syömättä ja karkkipussiinkin jäi noin neljännes. Tänään ei ole tehnyt mieli makeaa, joten nyt voin jatkaa hyvillä mielin kieltäytymisen tiellä.

Laittelin muutaman uuden kuvan nettialbumiini, eli jokunen kuva Kerry-Ketterän Vauhtiveikosta sekä Joyn ja Fanin riekkukuvia.