Tiistaina 6.3. Joy oli Riinalla hoidettavana. Kylläpä siinä olikin taas hoidettavaa, mm. vasemman etujalan ranne oli jäykkä. Riina käsitteli myös vasenta tassua, eikä Joy erityisemmin protestoinut. Seuraavat kaksi päivää olin itse saikulla, joten koirat saivat lepoa ihan urakalla ja perjantai-iltana suuntasimme Eläinklinikka Herttaan, jossa Sanna Kobylin leikkasi Joyn ihan perinteisellä "kohtu ja munasarjat pois" -menetelmällä. Joyn rauhoittaminen jännitti minua erityisesti, sillä pari vuotta sitten hammaskiven poisto oli jokseenkin kammottava kokemus Joyn hengityksen lamaantuessa heti rauhoitusaineen vaikutuksen alkaessa. Nyt se sai rauhoitetta reilusti vähemmän kuin painonsa edellyttäisi ja ihan riittävässä määrin sillä saatiin tajua kankaalle, ennen varsinaista anestesiaa. Leikkaus meni hyvin ja haavasta tuli siisti.
Kotona olin vasta noin klo 22.30 ja sittenpä heräsinkin kahden jälkeen yöllä Joyn hiljaiseen valittamiseen. Oli liikkunut pediltään puolisen metriä ja makasi maassa peittoon kääriytyneenä. Rauhoittui vähän kun menin rapsuttelemaan, muttei suostunut lähtemään ulos, eikä juomaan. Lopulta otin kaulurin pois ja heti Joy tahtoi ulos, jossa kävi ihan pikaiseen pissalla. Tultuaan sisään laitoin kaulurin takaisin ja menin nukkumaan, ihan vaan herätäkseni hetken päästä hirmuiseen taisteluun, kun Joy yritti riisua kaulurin ja itse asiassa onnistui ottamaan sen kahdesti pois, sillä se oli pelkällä sideharsolla kiinni. Aamulla hain kaulapannan, joten enää Joy ei saanut kauluria pois, eikä ole itseasiassa edes yrittänyt. Kotona ollessani en ole kauluria pitänyt, paitsi yöllä. Nyt kun leikkauksesta on yli viikko en ole laittanut kauluria edes yöksi, kun ei yritä huoltaa haavaa itse. Funny ei ole oikein arvostanut yritelmiäni eristää Joy muusta laumasta poissa ollessani, mutta joutui kyllä sitten taipumaan tahtooni, kun ei kertakaikkiaan saa portin takana olevaa ovea auki. Joyn jalka vaikuttaa hyvälle, saa nyt ½ kipulääkettä / vrk. Seuraava fyssariaika on kiirastorstaina.