Eilisen iltapäivän ja illan painin Suomen Jackrussellinterrierit ry:n kirjanpidon parissa. Ongelmia aiheutti viime vuonna saatu rahalahjoitus, jota varten hallitus päätti tammikuussa perustaa rahaston, josta jaettaan 100 €:n vuosittainen stipendi vuosina 2007-2010. En saanut summia mitenkään täsmäämään ja käyttämäni First Office -kirjanpito-ohjelma on tosi ärsyttävä, jos joudut jotain korjaamaan. Viimein luovutin ja laiton agilityseurani taloudenhoitajalle kysymyksen oikeasta kirjaamistavasta - hän kun on ihan oikea kirjanpitäjä eikä tämmöttinen itseoppinut.

Tänään oli vuorossa kisat Riihimäellä. Sää taas "vähän" suosi, joten puin Vorolle jo kotona kastellun froteepyyhkeen. Tämän päivän tuomari tunnetaan siitä, että käyttää radoillaan paljon suoria putkia, yleensä radalla on vain yksi kontaktieste, joka on harvoin puomi ja ihanneajat ovat huomattavasti löysemmät kuin muilla tuomareilla. Sen sijaan hyppykorkeus on aina maximissa, kuin myös tänään, helteestä huolimatta.
Ekalla radalla oli neljä suoraa putkea peräkkäin, joista yksi mentiin kahdesti. Puomia ei luonnollisestikaan ollut, vaan A, joka mentiin kahteen kertaan. Vorolla oli vauhti päällä jo ottaessani sen autosta ulos. Rata meni todella hyvin ja vauhtia piisasi meikeläisittäin todella hyvin. Voro ei juurikaan rimoja tiputtele, mutta tällä radalla kolahti kerran, joten en ollut varma maalissa tuliko nollarata vai ei. Asia selvisi minulle erittäin pian, kun seuratoverit alkoivat onnitella. Agility on ylimmässä luokassa jo niin totista puurtamista, että jos teet radalla pienenkin virheen, ei juuri kukaan edes taputa maalissa. Yllätys oli melkoinen, kun tulokset tulivat, olimme Voron kanssa nimittäin 34 maxikoirakon joukossa sijalla 3! Palkintojen jaossa tuomari kehui Voron hienoa kampausta ;)
Kesäkuussa julkaistiin ensi vuoden SM- ja maajoukkuekarsintojen pääsykriteerit ja uutena tuli tuplanollavaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, että koiralla pitää vaaditun seitsemän nollan joukossa olla kaksi nollatulosta, jotka on tehty samalla paikkakunnalla, samana päivänä, peräkkäisissä kilpailuissa. Tuplanollan nollista vain toinen saa olla hyppyradalta. Tuplanollan molemmat nollat kelpaavat vaadittujen seitsemän nollan joukkoon. Me olemme Voron kanssa tämän astisen kisauramme aikana saaneet kaksi nollaa samana päivänä tasan kerran ja se oli vuonna 2005. Siispä voit arvata, etten uudesta vaatimuksesta kovin paljon riemastunut.
Toiselle radalle en saanut Voroa kuumennettua yhtään. Se ei välittänyt patukasta, eikä suostunut painimaan. Niinpä pyöritin sitä hetken aikaa nameilla ja radalle. Radan alku oli koukeroinen, joka vie vauhtia Vorolta, mutta onneksi alkukoukeroissa oli useampi takaa-hyppy peräjälkeen ja ne ovat meille yleensä aika helppoja. Tämä rata oli hyppyrata, eli kontaktiesteitä ei ollut lainkaan. Putkiakin vain kolme.... Tämäkin rata sujui yllättävän hyvin, mitä nyt olin tyriä toiseksi viimeisellä esteellä, eli muurilla jättämällä koiralle liian vähän tilaa, mutta selvisi muurin palikan kolautuksella. Ja niin hyvät kansalaiset, meillä on TUPLANOLLAT KASASSA!!! Sijoitus tällä radalla oli 7. / 36. Kisan jälkeen eräs järjestävän seuran ihminen tuli tutustumaan lähemmin Voron frisyyriin.
Huomenna menen aamulla Järvenpään agilityurheilijoiden hallituksen kokoukseen Kellokoskelle ja illalla Kerryn kanssa kokeilemaan josko meistä tulisi jo kolmosluokkalaisia.

Kiitos seurasta ja HUOMISEEN!

ps. Voron tämänpäiväinen agilityrata löytyy kotisivuiltamme Voron omalta sivulta.