Aamulla oli aikainen herätys, sillä olin menossa Helin ja Niinan kanssa kahden tunnin issikkamaastoon Mintzun tallille. En ole aiemmin käynyt ko. paikassa, mutta ajanut monesti ohi. Heposet oli jaettu kahteen eri tarhaan, josta ne sitten tuotiin pihalle harjattavaksi. Olivat valmiiksi jo märkiä ja kuraisia, joten harjaaminen oli aika turhauttavaa. Sain ratsukseni 9-vuotiaan Meidurin, joka oli oikein helppo ratsastaa, mutta sen töltti on melko ravitahtinen. Maastolenkki oli tarkoitettu kokeneille ratsastajille, mutta niin vaan joukossa oli pikkutyttö, joka ei ratsulleen pärjännyt, hyvä kun pysyi selässä. Kesken lenkin ratsuja vaihdettiin niin, että Heli sai maaston vetäjällä olleen issikan, Helin issikka meni pikkutytölle ja maaston vetäjä otti pikkutytön ratsun, joka sitten myöhemmin esitteli temppujaan myös maaston vetäjälle :D Helille oli käydä köpelösti loppulaukassa, kun issikka oli yrittänyt hankkiutua hänestä eroon, mutta Helin sisulla se ei ole ihan helppo tehtävä. Tallin pihassa minulle kerrottiin Meidurin jatkavan vielä, joten voisin ottaa siltä suitset, löysätä satulavyön ja laittaa sen talliin. Mieleeni ei tullut, että heillä on tapana pitää hevosia satuloituna tallissa, joten otin tietty satulankin pois, mutta kuultuani ettei näin kuulu tehdä satuloin Meidurin uudestaan ja talutin sen otsatukasta talliin. Ehkä issikoilla on niin paljon turkkia, ettei riskiä piehtaroinnille ole. Maastosta jäi ihan hyvä maku, vaikkei se nyt kummoinen elämys ollutkaan. Jossain vaiheessa voin käydä uudestaankin, muttei nyt varmaankaan lähikuukausina.

Kotona sähköpostissa odotteli ekan Tehotiimin leirin aikataulu ja ohjelma. Perjantaina on luentopäivä, eli Patricia tulee pitämään luennon koirien lihashuollosta ja lisäksi tutustumme toisiimme Vappu Alatalon johdolla. Lauantai alkaa Vapun psyykkausluennolla, sitten treenaamme kolmessa ryhmässä á 2,5 tuntia ja illalla mennään porukalla lyömään palloa koloon sekä syömään hyvin. Sunnuntai onkin pelkkää treeniä. Ajatella, kahden viikon päästä olemme jo siellä!! Toivottavasti ei nyt satu mitään sairastumisia...

Huomenna menemme Joyn kanssa kisaamaan Purina-Areenalle Helsingin Konalaa. Voittajille on luvassa piparkakkutalot, joten sellaisen saaminen on ehdottomasti tavoitteemme. Yhtään ei ole sellainen olo, että huomenna tapahtuisi jotain tavallisuudesta poikkeavaa, joten toivottavasti muistan mennä ;) Jaa, että minäkö unohtaisin kisat - tuskinpa! Arvoitu rataantutustumisaikamme on jo klo 9.20, joten taas pitää herätä aikaisin.

Perjantaina luin lehdestä, että kauppojen aukioloaikoja ollaan vapauttamassa. Koska Prismakeskus pakottaa meidät olemaan auki aina Prismankin auki ollessa olisi lakiuudistus mielestäni katastrofi! Eihän siinä mitään, että ollaan auki, mutta kun meitä on vain kaksi ihmistä, niin ei onnistu millään. Työkaverillani on viikkotunteja vain 22, joten jos meille palkattaisiin uusi ihminen, niin ensin työkaverilleni olisi tarjottava lisää tunteja, jotka hän ilman muuta haluaakin. Eli sen sijaan, että firmalle tulisi palkkakustannuksia lisää noin 7 tunnin edestä / viikko, niin niitä tulisikin nyt 22,5 / viikko (ja sunnuntaisin tietty tuplana). Meillä lähes kaikki sunnuntait ovat tappiollisia, varsinkin kun työntekijälle täytyy maksaa tuplaliksa. Toivonkin kaikkien ihmisten äänestävän jaloillaan sunnuntaiaukioloja vastaan.