Olin sopinut perhe Palviaisen kanssa yhteisestä kisareissusta, joten he tulivat noutamaan minut aamulla vähän puoli seiskan jälkeen. Matka sujui hyvin vaikkakin loppupuolella alkoi simmu painua uhkaavasti kiinni.

Kiti kisasi ensin Kerryn Tarmo-veljen kanssa kolme mini3-rataa saldona kaksi nollaa ja yksi hylky ja ikävä kyllä hylkyrata sattui nollaratojen väliin, joten tuplanolla jäi saamatta. Sen sijaan Kitille ojennettiin ekan radan palkintojen jaossa SERT-A, eli Tarmosta voi tulla 10.5.2010 alkaen varjo-AVA. Tarmolta puuttuu näyttelytulos, eikä se sitä voi pallittomana enää saadakaan, joten viralista tittelistä ei valittavasti tule.

Viimein puolilta päivin Joyn eka luokka alkoi C-kisalla, tuomarina Anne Savioja. Lähdin ihan alkupäässä, joka sopii minulle hyvin. Eka putki vähän askarrutti, se kun oli puomin alla ja lähdöstä koira näkisi suoraan A:lle. Joyhan on tunnetusti erittäin kontaktihakuinen koira... Noh, putki löytyi ihan helposti, mutta jo eka rima kolahti alas. Putken jälkeiselle hypylle tekemäni takaaleikkaus epäonnistui ja työnsin Joyn hypystä ohi. Korjaus ja parin esteen verran mallikasta rataa, kunnes prikulleen samanlaisessa kohtaa hypyllä 7 työnnän taas Joyn hypystä ohi ja siinä sählätessä otan vielä kepeiltä kiellon, joten hylätty. Kepeillä pääsin taas kivasti rytmiin ja loppurata menikin suht ok, mitä nyt Joy pysätyi puomilla aavistuksen liian ylös. A oli tosi hieno, vaikka seisoinkin ylösmenossa vähän edessä. Video

B-kisassa oli edelleenkin tuomarina Anne Savioja. Jostain syystä minua jännitti hieman ennen radalle menoa, mutten tiedä miksi. Jännitys jäi kuitenkin lähtöviivalle ja ekat viisi estettä menivät ihan ok, vaikka alussa keinu vetikin Joyta puoleensa. Vitoshypylle tekemäni jarrutus jäi vaisuksi, joten Joy lähti kaahottamaan kohti putkea, mutta onneksi sain sen kutsuttua takaisin ennen kuin ehti tehdä väärää rataa. A onnistui taas erinomaisesti, mutta muurin jälkeinen takakierto ei ja Joy tulee esteestä ohi. Puomin alla olevan putken jälkeen alkoi radan ennalta meille hankalin osuus, johon olin miettinyt kaksi eri suunnitelmaa, joissa kummassakin oli hyvät ja huonot puolensa. Valitsemani ohjaussuunnitelma lähti ihan hyvin, mutta päällejuoksussa koira jäi ottamatta riittävän hyvin haltuun, jolloin Joy livahti taakseni ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Loppurata menikin sitten ihan ok ja erityisen ylpeä olen kepeille viennistä poispäinkäännöllä sekä onnistuneesta puomin alastulosta. Video

Viimeisen radan, eli A-kisan tuomaroi Anders Virtanen. Itsellä alkoi olla jo lataus pois, eli keskittyminen oli jo vähän sitä sun tätä. Lisäksi putki oli laitettu varsin ikävästi puomin alle ja sinne piti suhata useammankin kerran joutumatta kontakteille.... Ikinä en ole tehnyt wiskyleikkausta kisatilanteessa, mutta viime tiistain treenien innoittamana päätin niin tehdä kolmoshypylle. Tiesin kyllä että kakkoselta Joy lukisi puomin, mutta päätin ottaa sitä kiinni niin kovasti ennen kakkosta, että saisin sen hyvin käännetyksi. Noh, toisin kävi, eli Joy kävi melkein puomilla ja ajautui sitten hypyn kolme taakse, koska olin vain itse ajatukset wiskyleikkauksessa. Niinpä korjasin Joyn hypyn oikealle puolelle ja tein ihan onnistuneen wiskyleikkauksen - Yesh! Putkeen Joy meni sellaisesta kulmasta, että oli selvää ettei se ajautuisi puomille. Keinun jälkeen minun piti vekata Joyta saadakseni sen hypyltä lähimpään putken päähän, mutta ketale kiersi koko hypyn, mutta meni kuitenkin siihen päähän putkea jonne sen halusin. Muurilta tuli vielä palikka alas, mutta loppu menikin jo hyvin yhtä pientä kommellusta lukuunottamatta. Video

Kuten liikkumisestani voi päätellä ei reisivamma enää haittaa juoksemistani. Oikea polvi on sen sijaan kiukutellut ja kokeilen nyt polvinivelen hoitoon Arthro balans plus -nimistä ravintolisää.