Tiistain treenirata: 

Päivän radalla oli mittaa 32 esteen verran. Keskellä rataa oli A, jonka alla kaariputki. Radan alkuosalla koira piti saada käännettyä A-putki-hässäkän edestä hypyn kautta takaakiertoon ja sieltä takaisin kahden hypyn välistä A:n alla olevaan putkeen. Ennakkoon pidin tätä kohtaa meille todella vaikeana Joy kun on tunnetusti kontaktivetoinen, mutta ei hätää, vai kerran Joy lipsahti A:lle kun ahnehdin hieman pakkovalssiin ehtimisen kanssa. Putken jälkeen palattiin taas alun hypyille ja käytiin taas A-putki-hässäkän edessä tekemässä takaakierto hypylle ja sitten A:lle. Tästäkin selvittiin ihan kunnialla, tosin ekalla kerralla tuli turhaa kaarretta, mutta niisto-persjätöllä sekin kohta toimi hyvin. A:lta luukutettiin kahden suorassa linjassa olevan hypyn kautta 90 asteen umpikulmasta pujotteluun, jonka vierellä oli ansana putken suu. A:lta oli suora linja oikeaan keppiväliin, joten en ottanut mitään painetta kepeille menosta, eikä Joylla ollut siinä mitään vaikeuttakaan, eli kepeille menot onnistuivat 100%:sti  Sen sijaan jatko kepeiltä eteenpäin pissasi, eli keppien jälkeen koiran piti kääntyä oikealle ja takaisin päin putkeen. Noh, Joyhan kääntyi takaisin kepeille...  Putken suu oli sen verran kaukana, että vasta kun sain Joyn kerran sinne, niin alkoi hakeutua ohjauksesta. Pöydälle menon onnistuin ekalla kertaa tyrimään, kun peruutin Joyn tullessa putkesta pöytää kohden Joysta katsottuna pöydän takana, jolloin Joy liikkui peruutussuuntani mukaisesti ja suoritti väärän esteen. Tässä vaiheessa (radan puoliväli) Timo määräsi meidät tauolle ja toisessa jaksossa yritettiin tehdä rata nollana. Nollayritys kosahti jo heti kättelyssä, kun tein jo aiemmin mainitsemani liian ahneen pakkovalssiin ehtimisyrityksen, jolloin Joy jäi linjaamatta A:n alla olevaan putkeen ja livahti A:lle. Aloitettiin alusta ja tällä kertaa päästiin pyödälle asti, mutta sitten näytin huonosti sitä seuraavan hypyn ja tuli ohi. Koskapa radan loppuosa oli meiltä vielä treenaamatta, en palannut enää alkuun, vaan jäin tekemään radan loppuosaa. Joyn suorittaessa puomia kirmasin itse seuraavana olevan hypyn taa ja vedin siitä Joyn yli ja niisto-persjätöllä kääntö hypylle, josta käännyttiin pituushypyllä alkaneelle suoralle, jonka päässä välistäveto. Ekalla kertaa näytin pituuden huonosti ja Joy tuli ohi ja sitten välistävetokin pissasi, kun otuksella oli niin hirmuinen vauhti. Niinpä kierrätin sen hypyn ulomman siivekkeen kautta ja sylkkärillä siivekkeen ympäri erittäin pienellä kaarteella. A:n jälkeen tein persjätön ja seuraava takaakierto niisto-persjätöllä. Sitten saikin ottaa tiukasti koiraa kiinni, ettei tekisi väärää estettä ja kerran se sinne lipsahti. Lopussa oli tarkka paikka, kun Joy piti saada kääntymään takaisin päin keinulle. Ekalla kerralla tein käännön valssilla ja Joy lukittui pöydälle. Toisella kerralla tyydyin puolivalssiin ja se toimi hyvin. Varsinaisten treenien jälkeen oli aivan pakko tehdä testi, eli siirsin pujottelun vieressä olleen putken aivan ensimmäisen kepin viereen niin, että koira mahtuisi siitä juuri ja juuri kääntymään pujotteluun. Ihan niin keppihakuinen Joy ei ole, että olisi enää kepeille kääntynyt

Keskiviikko:

Anjan treeneissä Ristarilla. Edellisen kerran olen päässyt nauttimaan Anjan koulutuksesta joskus monta vuotta sitten Voron kanssa. Sen verran jäi omaan vuoroon valmistautumisaika lyhyeksi, että koiran virittäminen jäi tekemättä, lämppälenkki toki tehtiin. Joy tuntui aluksi luultavasti edellä mainitusta syystä vähän jopa ehkä hitaalle (siis Joyksi), mutta heräsi kyllä nopeasti. Radan alkuosa ei tuottanut mitään ongelmaa, vaikka pelkäsinkin Joyn ampuvan pussista pujotteluun umpikulmasta, vaikka piti mennä hypyn kautta noin 45 asteen avokulmasta. Hienosti koiru kuitenkin lähti ohjaukseen mukaan, meni oikein sisään pujotteluun ja kesti jopa takaaleikkaukseni. Pujottelussa lähdin kaartamaan voimakkaasti vasemmalle, sillä edessä oli suora putki, jonka jälkeen kolme peräkkäistä välistävetoa. Joy kesti todella hyvin välimatkan kasvamisen pujottelun aikana, muttei pujotellut ihan parasta vauhtiaan. Välistävedot halusin tehdä niin, että oma vartaloni näyttää koko ajan eteenpäin menosuuntaan ja vain vastaisella kädellä merkkaan esteiden välit. Ikävä kyllä en malttanut näyttää koiralle kunnolla ensimmäistä hyppyä, vaan otin jo vastaisen käden käyttöön ja hyppy jäi tekemättä. Ei siihen tarvittu kuin pieni tyrkkäisy ja sen jälkeen pääsin tekemään välistävedot suunnittelemallani tavalla, joka toimi hyvin. Viimeisen hypyn käännös sylkkärillä oli vähän huono, mutta seuraavalle hypylle tekemäni takaakierto-persjättö onnistui hyvin. Kahden hypyn kautta putkeen, jonka väärälle puolelle jäin ja Joy taittoi editseni pujotteluun kolmanteen väliin. Sama uudestaan niin, että tein takaaleikkauksen putkelle ja hetken näytti siltä että Joy menee pujotteluun oikein, mutta ihan viime hetkellä kurvasikin tokaan väliin. Muutettin suunnitelmaa niin, että tein putkea ennen persjätön ja nyt sain Joyn hyvin pujotteluun. Pujottelun päähän tein persjätön, mutta näyttö seuraavalle hypylle jäi aika vaisuksi ja koiru kaahotti siitä ohi. Tein sitten keppien jälkeen pakkojaakotuksen, mutta tulin kääntäneeksi Joyn niin tiukasti, ettei mennytkään puomille vaan ampaisi ohitseni A:lle. Sama uudestaan ja pieni tuupaisu puomin suuntaan, puomin jälkeiselle hypylle jaakotus ja lähetys putkeen. Ohjaus jaakotukseen oli vähän huono, kun puomilta Joyta kutsuessa mieleen pujahti hetkeksi epäilys tulisiko se ohjaukseeni mukaan, vai olettaisiko seuraavana vuorossa olevan putken ja tämä ajatus aiheutti ohjaukseen pienen epävarmuuden, joten Joy teki hypyn taa ison kaarteen. Jatkettiin kuitenkin maaliin asti, eli A:lla jätin sivuetäisyyttä kirmaten suoraan seuraavan hypyn siivekkeen taa ja sieltä vähän niistomaisella vedolla koira hypyn yli ja keinulle. Pakkovalssilla ohjaus seuraavan hypyn taa ja loppusuoralle. Tehtiin vielä puomilta putkeen niin, että tein puomin jälkeiselle hypylle niisto-persjätön ja puomilta maaliin niin, että tein puomin jälkeen valssin ja hyppäytin seuraavan hypyn ristiin ja valssin kautta käänsin sen putken kauempaan päähän. Keinun jälkeen minun piti jäädä hypyn toiselle puolelle kuin äsken, mutta koskapa en tullut päättäneeksi mitä tekniikkaa siihen käyttäisin, niin selkärangasta repäisin huuhdahduksen säestämänä twistin ja jos en ihan väärin muista niin vieläpä vikaan väliin valssin kaupan päälle. Koskapa aikaani oli jäljellä vielä parisen minuuttia kysyi Anja haluaisiko mennä jonkun tietyn kohdan vielä tai kokeilla jotain eritavalla. Halusin tehdä kolmen välistävedon kohdan perinteisellä tavalla, eli peruuttamalla, joka ihmetytti Anjaa, koskapa "moni olisi onnellinen jos saisi tehtyä välistävedot niin kuin ne äsken teit", mutta tehtiin ne kuitenkin. Eikä niissäkään ollut mitään vikaa Muistettava asia: katseen merkitys!!!

Kun viime viikolla oli vähän sellainen olo, ettei oikein mikään suju, niin nyt on taas itseluottamus alkanut palata. Ja onhan tuo aikakin, kun SM-kisoihin on enää reilu kaksi viikkoa aikaa