Ensivisiittimme uudessa treeniryhmässämme alkoi sikäli kurjasti, että kouluttajamme ei päässyt työmatkan takia itse paikalle, joten treenasimme keskenämme. Samu ei ollut myöskään lähettänyt lupaamaansa harjoitusta, tai sitten se oli joutunut bittiavaruuteen, sillä ryhmän s-postiosoite vaihtui pari päivää sitten, enkä tiedä onko vanha enää toimiva. Sain kuitenkin ennen treenejä häneltä tekstarin, jossa ohjeistettiin treenaamaan keppejä seinään päin, palkka päässä ja putkesta kääntymistä ensin hitaasta vauhdista ja sitten kovasta.
Olimme kuitenkin jo aiemmin miettineet varasuunnitelmaan treeniradan puuttuessa, joten rakensimme maxien MM-finaaliradan loppuosan soveltaen, tarkoituksena treenata lopuksi Samun antamia teemoja.

Piirsin radan tänne nähtäväksi, se on taas tehty "perstuntumalla" ja ainakin puomin alla oleva putki on väärin, sillä en saanut tehtyä ohjelmalla siihen tarpeeksi mutkaa, eli suoritus vei koiralta yllättävän paljon aikaa. Putken kummankin pään olisi tarkoitus olla 90 asteen kulmassa puomiin nähden. Rata näytti jokseenkin tältä:


Niin sitä sitten treenattiin möllikoiralla MM-pätkää :D Ekalla kerralla pääsin ongelmitta keppien loppuun asti, mutta takaatyöntö epäonnistui, ts. kyllä sain Joyn hypyn 9 taakse, mutta se lähtikin sieltä kohti puomia, eikä hypännyt hyppyä. Tahkosin sitä hetken aikaa ihan vaan toistaakseni saman ongelman hypyllä nro 10. Joy kävi sen verran kuumana, että räkytti kepeillä sekä takaahypyillä, mikä on ihan uutta käytöstä sille, Olen saanut sen kyllä kontaktitreeneissä haukahtamaan ennen puomia, mutten koskaan ennen radalla. Takaahypyillä valssauksessa minulla on ongelmia jättää koira ja lähteä liikkeelle, eli jään ihan turhaan odottelemaan tuleeko se vai ei. Seuraava ongelma olikin sitten puomilta putkeen vienti, sillä en halunnut mennä pituushypylle asti, vaan tarkoitus tulla itse puomin oikeaa puolta, lähettää Joy pituudelle ja putkee ja tulla itse vastaanottamaan hypyn 14 takaa.  Hiukan asiaa vaikeutti se tosiasia, että Joy ei ole ikinä aiemmin mennyt noin puomin alla olevaa putkea. Alkuun Joy viiletti kepeille ja kun sain sitä käännettyä, niin sitten ampui uudestaan puomille. Tein sitten kerran niin, että vein sen selkeästi putkeen ja sen jälkeen sainkin ohjattua sen oikein, kunhan hiukan vekkasin Joyn linjaa ennen pituutta. Tein vielä koko pätkän uudestaan ja tällä kertaa huomattavasti vähemmillä virheillä.
Lopuksi treenasimme Samun antamia tehtäviä, tosin aika ei enää riittänyt tehdä putkesta kääntöjä kovasta vauhdista. Mitään ratkiriemukasta oloa ei illan treeneistä jäänyt, varsinkaan kun yksi ryhmäläisistä tuntui ottaneen tehtäväkseen olla erimieltä kaikesta mitä suustani päästän. En tiedä oliko hänellä huono päivä tai onko vastustanut ryhmään tuloani, vai kokeeko minut jotenkin uhkana omalle statukselleen ryhmässä, mutta jos tuo meno jatkuu, niin voin luvata että yhteenotto on jossain vaiheessa edessä. Olen ollut ko. henkilön kanssa ennenkin tekemisissä, eikä minulla ole ollut kanssaan mitään ongelmaa, joten olin vähän yllättynyt. No, tavallisestihan meillä on kouluttaja tahtipuikkoa heiluttamassa, joten esim. radan rakentamisesta ei tarvitse vängätä.