Eilen olin töissä neljään asti ja sitten kiiruhdin kotiin lenkittämään koirat. Lenkki jäi aika lyhyeksi, sillä olimme sopineet Kitin kanssa hänen tulevan noutamaan minut klo 17.30 ja lähdimme sitten juhlimaan Kaitzun ja Helin saapumista avioliiton satamaan. Meillä oli hieman vaikeuksia auton parkkeerauksessa, kun parkkitilaa ei liiemmin ollut ja muutama muukin oli autolla saapunut. Juhlat olivat alkaneet jo klo 13, joten väki oli jo mukavasti juhlatunnelmissa. Kävimme ensin onnitteluhalaamassa Helin ja kun Kaitzua ei tuntunut näkyvän missään vei hän Kitin talokierrokselle. Paikalla oli paljon agilitytuttuja, joten juttuseuraa löytyi vaivatta. Viimein löysimme Kaitzunkin, joka halasi meidät lämpimästi ja pussasi vielä kummallekin poskelle =)
Kävi ilmi, ettei heitä suinkaan oltu vihitty eilen, vaan he olivat menneet "salaa" naimisiin jo karkauspäivänä. Heli piti sukunimensä, eli on edelleenkin Koskinen. Juhlavieraille oli tarjolla karjalanpiirakoita munavoilla, pizza- ja raparperipiirakkaa, suklaakakkua, kauralastuja ja boolia. Kilttinä tyttönä maistelin paaaljon kaikkea ja boolia tuli kumottua monta, monta kupillista. Osa miesväestä ryhtyi saunomaan ja neljä heistä päätti mennä makoilemaan lasten uima-altaaseen. Siinä kohtaa kyllä harmitti, kun ei tullut kamera mukaan! Kiva, kun oli kerrankin kuski ja mikä parasta Kiti tahtoi lähteä suht varhain kotiin, joten juhla ei mennyt osaltani kännäämisen puolelle ja jaksoin herätä tänä aamuna Joyn kanssa kontaktiklinikalle ja nyt olen jo töissä.

Eilen selvisi, ettei kyydissäni agilityn SM-kisoihin lähdössä ollut seuratoverini pääsekään lähtemään, joten nyt on sitten kuviot ihan auki. Kyselen vähän, josko joku huolisi minut koirineni kyytiinsä tai sitten koetan etsiä jonkun joka olisi vielä kyytiä vailla. Kyllähän voin ajaa reissun yksinkin, mutta nykyisillä bensan hinnoilla reissulle tulee aika paljon hintaa. Päiväseltäänkin voisi tietty käydä, mutta kun matkoihin menee jo noin 7 tuntia, niin ei ole kovin järkevää.