Viime aikoina olen muistanut unistani niin lyhyitä pätkiä, tai ovat muuten sitä sarjaa etten halua niistä julkisesti kertoa, mutta viime yönä näin taas painokelpoista unta.

Olin mukamas lukiossa, mutta koulu näytti ulkoa päin aivan liikekeskukselta jossa työskentelen. Koulussa oli päätetty hävittää iso erä kukkia viemällä ne kaatopaikalle. Minähän en ole mikään viherpeukalo, mutta jostain syystä päätin pelastaa kukat ja "lainasin" tarkoitukseen koulun peräkärryä. Peräkärryn kanssa peruuttaminen sujui yllättävän hyvin, mutta kun lähdin kääntymään irtosikin se, sillä en ollutkaan muistanut laittaa sitä kiinni. Koko ajan pälyilin ympärilleni, etten vain jäisi kukkarosmoudesta kiinni.

Palattuani koululle siellä oli jo kuulustelut käynnissä asian selvittämiseksi. Huhu kiersi että syyllinen jätettäisiin luokalleen, mutta oppilaat tuntuivat hieman ihailevan rohkeaa tempausta. Kuulin missä luokassa kuulusteluja pidettäisiin ja kävin norkoilemassa sen ovella, mutta se oli tiukasti suljettu. Päästyäni seuraavan oppituntini luokkaan käytiin sielläkin keskustelua aiheesta ja mielessäni epäilin joidenkin tietävän minun olevan syyllinen, sillä lainaamani peräkärry oli parkkipaikalla edelleenkin kytkettynä autooni. Epäilystäni vahvisti myös se, ettei minua oltu vieläkään pyydetty kuulusteluihin, vaikka lähes kaikki muut olivat siellä jo olleetkin. Viimein paljastin eräälle luokkakaverilleni olevani syyllinen, hän kun sitä minulta kysyi. Asian ratkettua luokkatoverini ilmoitti kutsuvansa opettajan paikalle, jotta voisin tunnustaa tempaukseni myös hänelle ja hienoisesta estelystäni huolimatta hän kutsui paikalle Anne Saviojan (Anne on oikeassa elämässä agilitytuomari).