Lauantaiaamupäivänä lähdin ajamaan Mikkeliin hyvin nukutun yön jälkeen. Perille löysin navigaattorin ansiosta ongelmitta ja olin jopa hyvissä ajoin paikalla.

Päivän radat tuomaroi Minna Räsänen ja kumpikin rata oli melkoisen tekninen pläjäys. Eka rata alkoi kahden hypyn suoralla, jonka jälkeen pitäisi saada koira tekemään takaakiertona hypyn kolme, joka ei ollut ensimmäisten hyppyjen kanssa linjassa ja sen jälkeen koira piti saada puomin alla olevaan putkeen. Koskapa Joy valuu valsseissa välillä hyvinkin pahasti, varsinkin paikoissa joissa takana on puomi / A / putki, päätin ottaa alun niin, että menin hypyn 3 siivekkeen taakse kutsumaan Joyn radalle, hyppäytin hypyn kolme ristiin jaakottamalla. Jaakotuksen jälkeen minun piti tehdä persjättö, mutta koska keksin ohjauksen vasta rataantutustumisen loppupuolella, jäi sitten persjättö tekemättä, eli menetin jaakotuksella saavuttamani edun jatkoa ajatelleen, mutta eipä tarvinnut panikoida menisikö Joy puomille. Puomia edeltävältä kääntöhypyltä Joy kääntyi väärään suuntaan, mutta luukutti kuitenkin hienosti puomille. Puomin jälkeinen takaahyppy meni hienosti, mutta kepeille avokulmasta ei. Joy kyllä meni sisään ihan oikein, muttei kestänyt suht tiukkaa takaaleikkaustani ja oli tulla kesken ulos, mutta jatkoi kuitenkin. Keppien jälkeen oli välistäveto, joka onnistui sinällään ihan hyvin, mutta ohjaus seuraavalle hypylle jäi vajanaiseksi ja Joy pyyhälsi hypystä ohi, saaden kiellon. Jouduin vielä hyppäyttämään ko. hypyn radan jatkon kannalta väärään suuntaan, joten aikaa paloi, mutta eipä tarvinnut arvailla menisikö A:lle vain sen alla olevaan putkeen  Jatko sujui A:lle asti hyvin, mutta tuli A:n alastulokontaktin läpi, eikä minulla ollut lainkaan ohjaus päällä, joten onnistuin tunaroimaan Joyn seuraavaltakin hypyltä väärään suuntaan ja eikun vaan taas soveltamaan. Niinpä sitten olinkin tokavikalla hypyllä Joyn edessä ja olin saada sen jaloilleni. Saatiin kuitenkin tulos 5 vp, mutta aika ylittyi 0,90 sek. Rata oli sen verran haastava, että sijoituimme peräti viidensiksi 22 koiran luokassa. Nollia taisi olla kaksi kpl (maxeisissa 1 kpl, mineissä 3 kpl). Paskan fiiliksen kruunasi eräs batlainen, joka katsoi tarpeelliseksi käydä ihan asioikseen kertomassa että ohjaukseni oli myöhässä. Hädin tuskin sain hillittyä etten sanonut pahasti, sillä jos ihmisellä ei ole muuta asiaa, niin voisi tehdä palveluksen ja pitää leipäläpinsä kiinni. Tyydyin vain vastaamaan "Tiedän". Video

Toka rata oli suurimmalta osaltaan edellinen rata nurinpäin. Alun valsseissa Joy lähti odotetusti valumaan, mutta sain sen kuitenkin pidettyä reitillä. A:n alla olevaan putkeen viennissä minulle kävi tapaturma, ts. lähdin ennakoimaan putkeen törkkäystä liian aikaisin ja Joy tuli edeltävästä muurista ohi, enkä sitä ehtinyt havaitsemaan, joten hyl. Kepeille vienti epäonnistui myöskin ja Joy hyppäsi keppien vierellä olevan hypyn. Keppien jälkeinen hyppykin epäonnistui, ts. sain sen kyllä ohjattua takaa niin kuin pitikin, mutten pitänyt huolta että Joy myös kiertäisi hypyn perääni, joten hyppäsi sen saman tien takaisin päin. Puomin alla olevaan putkeen vienti sen sijaan onnistui tällä kertaa, joskaan ei suunnittelemallani ohjauskuviolla, sillä minun oli tarkoitus tehdä vain puolivalssi, mutta kuinka ollakaan aloittamani puolivalssi päättyikin persjättöön, eli luokitellaanko tuo nyt sitten jaakotukseksi, soikkakäännökseksi vai miksi... tiedä häntä. Enää oli jäljellä radan kohta, joka oli tuottanut etukäteen paljon päänvaivaa, sillä tiesin etten luultavasti ehtisi ennen Joyta putken päähän, sillä edessä oli hyppy, jolta koira piti kääntää noin 90 astetta oikealle takaahypylle. Olin miettinyt kohtaan sylkkäriä ja ihan simppeliä poispäinkääntöä, päätyen loppulta yrittämään ensimmäistä. Kerkesin kuin kerkesinkin juuri ennen Joyta putken päähän, mutten niin hyvin että olisin saanut sujuvaa sylkkäriä aikaan, joten tein kohdan poispäinkäännöllä ja jumatsuka että tuli hyvä käännös!! Kyseisen kohdan onnistuminen pelasti kokolailla päiväni ja loppusuoran jälkeen tuuletin melkein kuin olisin tehnyt nollan. Video

Kisapäivän kruunasivat Heli ja Daksu, jotka tekivät tokalla radalla nollan sijoittuen toiseksi saaden SERT-A:n. Jäin taputtamaan heille ja suuntaisin sitten hyvillä mielin Siilinjärvelle.

Videoita tulee jossain vaiheessa, mutta tuskin lähipäivinä.