Onpa taas vierähtänyt piiitkä tovi edellisestä päivityksestä. Jotenkin ei vaan ole enää hirveää intoa kirjuutella...

No mutta, Joyn kanssa on keräilty kisarutiinia, muutamia onnistumisiakin on ollut.

30.9. kisasin Purinalla kahden radan verran, tuomarina Minna Räsänen. Ekalla radalla kielto A:lta, kun Joy tulkitsi edelliselle hypylle tekemäni päällejuoksun saksalaiseksi, ja sitten muutama este myöhemmin lukaisi kääntöyrityksestäni huolimatta itse rataa ja suoritti väärän hypyn. Toisella radalla tein pujottelun loppuun valssin ja näytin sitten seuraavan esteen takaakierron ajatuksen verran liian myöhään ja se oli sit siinä. Muita virheitä ei tullut. Ratoja ei ole videolla.

Torstaina 5.10. leijailin sinivalkoisin siivin Tsekkeihin seuraamaan agilityn MM-kisoja. Suomalaiskatsomo oli ilahduttavan täynnä ja tunnelma sen mukainen. Majoituttiin Villa Bily Mlyn:ssä, joka oli todella viihtyisä ja sattuipa niin onnellisesti, että heidän ravintolansa on yksi Liberecin parhaista, joten ruokailimme siellä joka ilta. Aamiaisellekin oli oma lista, josta valita useammasta menusta. Ekana aamuna missasimme Suomen medijoukkueen radat, kun napotimme pelkästään odottamassa aamiaistamme puolisen tuntia. Tästä viisastuneena tilasimme aina aamiaiset etukäteen. Kisahalli oli oikein tilava, mutta lippujen kanssa oli ihme säätäminen, eli samalla pääsylipulla tultiin sisään joka päivä, mutta jos halusit välillä käydä ulkona, niin lippu piti luetuttaa myös ulosmennessä, tai et päässyt enää takaisin sisälle. 
Maanantai-aamuna palasimme Prahaan, jossa osa seurueestamme palasi Suomeen ja me jäimme Palviaisten kanssa vielä Prahaan, jossa vietimme maanantain shoppailun ja kaupungin ihailun merkeissä. Käveltiin jalat kipeiksi, eikä sitten loppupeleissä osattu enää kartasta huolimatta takaisin, mutta onneksi taksit on keksitty. Oikein mukava reissu 

Villa Bily Mlyn

Tipsport Arena



Suomen joukkue saapumassa lopettajaisseremoniaan
 

20.10. kisasimme Joyn kanssa Hyvinkäällä, tuomarina Leena Rantamäki-Lahtinen. Radat olivat melko virtaavia ja Joyn vauhti sen mukainen. Ekalla radalla teimme nopeimman ajan, mutta kaksi rimaa putosi, joten sijoitus oli 15./24. Tokan radan hyllytin, kun koira piti saada kaariputkesta vieressä olevaan samanmoiseen ja mielestäni Joy oli jo lukinnut oikean pään, jolloin lähdin liikkeelle ja Joy väisti, sitten onnistuin sohlaamaan sen väärään putken päähän. Vika rata oli hyppäri, jossa koira pääsisi luukuttamaan lähes koko radan täysiä. Alun haaste oli saada koira oikein pujotteluun, eli eka este oli hyppy, josta suoraan pituudelle, joka antoi suht voimakkaasti vinossa olevan pujottelun tokaan väliin. Pujottelun jälkeen jatkettiin suoraan eteen muurille, josta kääntö ~ 45 astetta sarjalle. Sarjan jälkeen koira käännettiin kahdesta hypystä ja renkaasta koostuvalle suoralle, jonka päässä odotteli kaksi vierekkäistä kaariputkea. Suora antoi optimalisella tiellä sarjalta käännettynä ekan kaariputken keskelle, kun piti mennä vasemman puoleiseen reikään ja sieltä sitten kääntö viereiseen kaariputkeen. Putkihässäkän jälkeen mentiin okserin ja parin hypyn jälkeen tuolle samaiselle suoralle, mutta tällä kertaa ei sitten saanutkaan mennä kumpaankaan putkeen, vaan piti kääntyä niiden edestä oikealle, jossa sitten siksakissa kolme hyppyä.
Ohjaussuunitelmaa tehdessäni pähkäsin ainoastaan tekisinkö muurille valssin vai leikkaisinko takana ja päädyin jälkimmäiseen, kun valssiversiossa olisin joutunut jättämään Joyn ihan yksin pujotteluun ja rynnimään valssiin ja sen myöhästyessä olisi vähintäänkin pudotuksen vaara. Alun otin niin että lampsin pujottelun tokan kepin vierelle (seinän puolelle) ja työnsin vasurini ekasta välistä läpi ja kutsuin Joyn radalle. Muurilta kääntö sarjalle, takaaleikkaus, putkihässäkää kohti olevan suoran ekan hypyn ja renkaan väliin persjättö ja Joy sujahti sukkana haluamaani putken päähän. Heitto seuraavaan putkeen ja hulluna kirmaamaan eteenpäin, sillä tein toisenkin suoralle käännön persjätöllä, mutta Joy valahti sen verran pahasti, että jouduin näyttämään huolella renkaan ja sitten kauhealla käskyttämisellä kääntö ansaputken edestä loppusuoralle, jonka ekalle hypylle tein taas takaaleikkauksen ja sitten vain katselin edessäni luukuttavaa koiraa ja toivoin ettei menisi tokavikaa hyppyä takaakiertona, mutta tällä kertaa oli onni myötä ja pikkukiituri ampaisi maaliin tehden virheettömän radan. Minulle oli heti päivän selvää ettei kukaan tulisi pääsemään ko. aikaan kun yksikään koira ei ollut vielä mennyt alle 28 sek ja meidän aika oli 25,88 sek, etenemän ollessa 5,41 m/sek. Koskapa kyseessä oli Joyn saikun jälkeen eka nollatulos ja voiton myötä se valioituisi, niin jouduin pitämään molemmat kädet suun edessä maaliin juostessani, etten purskahtaisi itkuun. Sitten olikin samaisesta syystä pakko heittäytyä koiran kanssa maahan, kun rata oli sen verran hieno, että onnitteluita olisi luvassa, enkä halunnut aiheuttaa vaivautuneita hetkiä parkumisellani. Ja niinhän siinä kävi, että voitto napsahti ja sitä myöten Joylle Suomen hyppyvalion titteli. Tästäkään kisasta ei muistona videoita...

21.10. kisasin Joyn kanssa Janakkalassa, tuomarina Heidi Viitaniemi. Eka rata oli hyppäri, jossa onnistuin kompastumaan putken painoon ja vaikka en kaatunutkaan onnistuin vähän loukkaamaan vasenta jalkaani polvilumpion mennessä hieman yli taaksepäin. Rata meni muutenkin enempi vähempi säätämiseksi kun jouduin poikkeamaan ohjaussuunnitelmasta parissakin kohtaa, mutta niin vaan onnistuin saamaan siltä nollan, sijoituksen ollessa tosin vasta 4./19. Toka rata oli jo vähän parempi, mutta ensin Joyta mukaani kalastellessa onnistuin törmäämään siivekkeeseen ja pudottamaan riman, josta 5 vp ja sitten vielä Joykin pudotti riman, joten sijoitus 10./20, luokan toiseksi nopeimmalla ajalla. Vika rata olikin sitten kirkkaasti päivän parhaamme, tein aikamoisella riskillä kahteen peräkkäiseen hyppyväliin persjätöt ja rimatkin pysyivät kannattimissaan. Nollatuloksemme riitti sijalle kaksi, voiton mennessä kesvil Taaville, ohj. Päivi Sarkkinen, joille hävisimme 0,48 sek. Vikaa rataa ei valitettavasti ole videolla, mutta kaksi ensimmäistä sentään >>klik<<

23.10. Joy kävi hoidettavana Riina Kellmanilla. Lantio oli jälleen hieman vinossa ja jotain pientä kireyttä siellä täällä, muttei mitään kummempaa.

28.10. Järvenpään agilityurheilijat ry:n syyskokous. Minusta pj vuodelle 2013. Ei niin mitään hinkua ko. tehtävään, mutta olin ainakin tässä kohtaa ainoa ehdokas. 

29.10. Rasti seinään, kävin itse fyssarilla tai no, harjoittelijalla. Ulla valmistuu joulukuussa ja otteet olivat kyllä jo ammattimaiset. Keskittyi lähinnä polviini ja alaselkään sekä vasempaan reiteeni, sillä sunnuntaisen kompuroinnin seurauksena vasen polvi kiukutteli, reidessä oli jumia ja lonkka kipeä. Olin jopa herännyt yöllä ottamaan särkylääkettä. Mun polvet on sikäli merkilliset, että lumpioita saa käännellä ja väännellä vapaasti, eikä kipua juurikaan tunnu, mutta kun menen vaikkapa kyykkyyn, on polvista lähtevä rutina aika etovaa. Ainoa testi jolla kipua saatiin aikaan oli kun pötköttelin selinmakuulla, Ulla piti polvea vastaan kun nostin jalkaa suorana ylöspäin. Sattui kummankin jalan kohdalla lumpion yläpuolelle. Ullan mielestä polvilumpioni alla olevassa rustossa on vaurioita ja niiden tilanne pitäisi selvittää ortopedillä. Kotiin päästyäni vasen polvi oli todella kipeä, eli särkyä oli joka puolella lumpion ympärillä, joten jouduin hoitamaan sitä kylmällä ja ottamaan särkylääkettä.