Huh, kylläpä on ollut raskas viikko! Ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, mutta viime viikon univelka on vain kasvanut ja rytmi on ihan vinksallaan. Töissä ei ole ollut ihmeemmin kiirettä, paitsi nyt loppuviikosta, kun tilikautemme päättyi elokuussa ja piti tehdä inventaario. Onneksi olen erittäin rutinoitunut sillä saralla, joten se meni omalla painollaan. Tänään puuhastelin kuunvaihteen raporttien ja kassakirjanpidon parissa.

Keskiviikkoiltana kävin kouluttamassa yhtä JAUn SM-ryhmistä, ts. vain yksi koirakko pääsi paikalle, joten emme tehneet ennalta valmistelemaani treeniä vaan suunnittelin jo valmiina olevista esteistä pari harjoitusta. Sade oli liukastanut nurmen sekä puomin, joten varovainen piti olla, bordercolliet kun ovat varsin vauhdikasta sakkia, mutta onneksi selvisimme haavereitta. Jälleen kerran kouluttaminen tuntui minusta hyvälle, vaikka ennakkoon ahdisti. Jotenkin vaikuttaa siltä, että menen sitä mielummin kouluttamaan, mitä vähemmän oppilaita on tulossa. Lisäksi kasaan itselleni paineita siitä, ettei minulla ole tietyn tyyppisille ohjaajille mitään sanottavaa, jonka suhteen olen muutaman kerran yllättänyt itseni positiivisesti. Ehkäpä poden vain huonoa itsetuntoa kouluttamisen suhteen.

Syyskuusta tulee taloudellisesti tosi tiukka. Kesälomalla tuli elettyä hiukan yli varojeni (mihinhän nekin rahat menivät) ja palkaa tuli vain reilu 500 €! Summarum-summaraa, minulla on juuri sen verran rahaa, että saan maksettua kaikki laskut, mutta yhtään ei jää käyttö- tai ruokarahaa. Onneksi luottokortilla on lähes täysi saldo, joten ei tarvitse lähteä kerjuulle ;) Koirille on toki pakkasessa reilusti lihaa ja viljojakin on hyvin jäljellä. Pari päivää sitten tajusin, etten ole varautunut tulevaan talveen vielä mitenkään, ts. polttopuut on vielä hankkimatta. Minulla on sähkölämmitys, joten en ole pulassa puuttomana, mutta kyllä pönttiksen lämmittäminen on mukavaa ja lämpö ihan erilaista kuin pattereista tuleva. Täytyy toivoa lämmintä syyskuuta :D

Olen alkanut potea huonoa omaatuntoa Joyn kouluttamisen suhteen, ts. ei ole viime aikoina treenattu yhtään mitään. Eihän tuon ikäisen natiaisen kanssa sinällään mitään tarvitse treenatakaan, mutta ekaan näyttelyyn on aikaa enää 5 viikkoa, joten ainakin paikaallaan seisomista pitäisi alkaa harjoitella. Hampaita katsoin tänä aamuna ja purenta näyttää tosi hyvälle (kop, kop). Aamulenkillä Joy kiusasi Voroa repimällä korvasta ja yllättäen Voro sieti sitä, kunnes Joy yritti kiivetä niskan päälle, jolloin Voro pisti pennun ojennukseen. Ihailin aamulla Joyn hermorakennetta, se kun leikkii metallisella ruokakupilla ihan luontevasti. Kääntää sen ylösalaisin ja liu'uttaa kuuluvasti pitkin lattiaa. Kerry vaihtaa heti huonetta ja katselee huolissaan. Pudotin ruokia laittaessani kalkkipurkin lattialle ja pentu ryntäsi heti katsomaan mikä se on, kun taas Kerry pakeni eteiseen. Saa nähdä onko Joyn kolinaleikeillä positiivista vaikutusta Kerryn ääniherkkyyteen... Olen jo jonkin aikaa sulkenut sulaketaulusta aina liettä käytettyäni virrat, sillä vuosittain koirat sytyttävät useita tulipaloja laittamalla vahingossa lieden päälle. Olen nähnyt Joyn jo kurottavan tiskipöydälle, joten yltää ihan loistavasti lieden napeille. Täytyisi metsästää jostain käytetty liesisuoja... Huomenna mennään Ullan ja Shira-russelin kanssa harjoittelemaan kaupunkikäyttäytymistä. Käydään ensin katsomassa menoa Keravan asemalla ja suunnataan siitä sitten ydinkeskustaan. Shira on kolme kuukautta vanhempi kuin Joy, joten saattaa olla, että Kerava notkahtaa polvilleen näiden kahden hurmurin vaikutuksesta.

Viimeksi onnittelin Katia ja Anttia perheenlisäyksestä, mutta onnittelut olivatkin turhan ennen aikaisia, sillä heille syntyi pikkuprinsessa (paino 3 kg, pituus 49 cm) vasta torstai-iltana! Ilmeisesti maantantain vauvatekstari tuli vanhingossa minulle tai sitten minulta on mennyt jotain pahasti ohi. No, tulipa onniteltua kuitenkin, oli tuttu tai tuntematon.

Jepulis jee, tänä iltana olen aikeissa pestä Joyn ihan ekaa kertaa. Saa nähdä kuin neiti suhtautuu suihkuun... Ainakin eilen kaataessani pihalla olevan muovitynnyrin kannen päältä vettä kiiruhti pentulainen heti paikalle ja joi sadevettä suoraan ilmasta.
Heipat sulle ja oikein rentouttavaa viikonloppua!