Tiistai: 

Talvikauden viimeiset treenit ja koskapa Joyn juoksu antaa edelleen odotella itseään pääsimme mukaan. Sisareni Tarja saapui juuri sopivasti yökylään ehtien hallille juuri ennen treeniemme alkua. Olin opetellut radan jo päivällä töissä, mutta aina ohjaussuunnitelmaan tulee pieniä muutoksia, kun rataa on mahdoton rakentaa prikullen samanlaiseksi kuin paperissa ja itselläni on vielä vaikeuksia hahmottaa varsinkin sivuetäisyyksiä paperista. Tällä erää suurin yllätys tuli keppien jälkeisestä hypystä, sillä olin katsonut sen suunnan paperista väärin ja koskapa se olikin takaakierto, en voinutkaan layeröidä pujottelua, kuten olin suunnitellut. Ensimmäisen kuuden esteen suhteen ei ollut mitään ongelmia, eli kaksi ekaa hyppyä antoivat suoran linjan hypyn kolme takaakiertoon, joten kävelin suurinpiirtein hyppyjen kaksi ja kolme puoliväliin, tsekkasin oman linjan niin etten peitä hypyn kolme siivekettä ja kutsuin koiran radalle. Putken suu peitti osan hypyn kaksi siivekkeestä, mutta ei putki ollut ainakaan Joylle mikään ongelma. Takaakiertoa ei tarvinnut mennä kovin läheltä näyttämään, joten ehdin hyvin ennen Joyta neloshypylle (kakkonen toiseen suuntaan) ja näyttämään kaariputken kauempaan päähän. Sitten olikin edessä ensimmäinen tenkkapoo, eli hypyn kuusi takaakierrosta koiran ohjaaminen seiskahypylle, niin että se ohittaa hypyn kaksi aivan vierestä. Testattiin kutosen takaakiertoa kummankin siivekkeen kautta, eli ensin niisto-persjätöllä (suoritti hypyn kaksi), sitten hieman tiukemmalla käskytyksellä sama, jolloin sainkin Joyn ansahypyn ohi, mutta sen sijaan että se olisi jatkanut seiskan jälkeen suoraan edessä olevaan pussiin leikkasikin se edestäni pussin vasemmalla puolella olevalle keinulle. Sama uudestaan niin, että lähdin persjätöstä rohkeammin liikkeelle ja käskyttäen aiemmin pussia. Ja taas Joy oli keinulla. Kokeiltiin hypyn kuusi toisen siivekkeen ympäri kierrättämistä, eli lähetys takaakiertoon ja persjättö samantien, mutta persjättöni tahtoi myöhästyä ratkaisevan hetken, jolloin Joy kiersi kutoshypyn. Ajoituksen onnistuttua leikkasin vielä seiskahypyn takana pussin oikealle puolelle, mutta taas Joy oli keinulla. Niinpä teimme hieman erikoisemman ratkaisun, eli lähetettyäni Joyn putkeen viisi, kirmasin heti hypyn kuusi siivekkeen taa merkkaamaan taakaakierron ja sylkkärillä kääntö hypyn seitsemän suuntaan. Nyt sain Joyn pussiin, mutta se ei lukenut takaaleikkaustani ja kääntyi pussista pujottelun puoliväliin, sen sijaan että olisi mennyt 90 asteen umpikulmasta pujotteluun sisään. Keppien sisäänmenon "eteen" ohjaajan juoksulinjalle oli laitettu muuri, niin että jos leikkasin koiran takana keppien oikealle puolelle, niin joutuisin juoksemaan muuria kiertäessäni muutaman askeleen pujottelevasta koirasta poispäin, eikä Joy kestä vielä sellaista. Niinpä jättäydyin keppien vasemmalle puolelle ja tein loppuun päällejuoksun. Koskapa seuraava hyppy sijaitsi kutakuinkin pujottelun puolivälissä ja oli takaakierto, otin Joyn oikeaan käteeni tarkoituksena kuljettaa se hypyn 10 oikeanpuoleisen siivekkeen taitse, mutta Joypa lähti takaisin pujotteluun. Niinpä teimme pari toistoa pujottelua niin, että Timo palkkasi pujottelun jälkeen ja meikä kirmaili muurin kiertäen. Aikas epävarmasti Joy teki vikat kolme-neljä keppiä, mutta saatiin kuitenkin onnistunut suoritus aikaiseksi. Lähetys hypyn 10 takaakiertoon vasemman puoleisen siivekkeen ympäri ja twistillä kääntö lähes toiseen päähän hallia ulottuvalle "suoralle". Paras puhti alkoi olla jo itseltä pois, joten lönköttelin Joyn perässä (layeröin pussin) ja tyttelihän luukutti hienosti koko suoran ja jos en ihan väärin muista, niin nollilla siitä maaliin asti, mitä nyt oma ohjaus oli hypylle 22 jokseenkin sekava, kun olin aluksi ohjata Joyn takaakiertoon, jolloin 22-23 kaarteesta tuli valtaisa. Tehtiin vielä jokunen vaihtoehto 20-23 kohtaan, mutta aikaa oli kohdallamme palanut jo niin paljon, että pakko oli lopettaa. Vähän tuli jälkikäteen huono omatunto siitä että vein ryhmältämme kohtuuttoman paljon treeniaikaa, kun hallikin oli klo 22 eteenpäin varattu, mutta eipä muilla taitanut niin paljon ollakaan radan kanssa vaikeuksia.
Joy ei näyttänyt häiriintyvän Tarjan läsnäolosta, mutta kerran kävi hauskasti Timon antaessa palautetta. Luulin Joyn menneen juomaan, mutta se oli ihan pokkana hypännyt Tarjan syliin ja pällisteli siellä rapsutettavana. Tuli kyllä heti pyydettyäni luokse ja teki täysilllä töitä, kuten aina. Viime viikkoisesta jarrujen katoamisesta ei taas näkynyt merkkiäkään.... Jäähdyttelylenkin jälkeen Tarja tunnusti kaataneensa vahingossa Timon pullosta juomaa Joyn kuppiin. Pakko oli tiedustella Timolta mitä siellä oli kun ei ihan vedeltä näyttänyt, mutta onneksi oli vain mehua.

Torstai: Sain Kitin ja Tarmon seurakseni, joten kuvasimme (jalustan avulla) kaikki kontaktiesteet sekä teimme mielenkiintoisen pujottelutestin. Video