Töissä on ollut hirmuisen hiljaista, mutta tosi kylmä. Liikkeemme sijaitsee aivan uloskäynnin vieressä ja jos ihmisiä kulkee ovista usein, puhaltaa tuuli suoraan sisään. Joskus olemme jopa joutuneet laittamaan toisen oven kiinni, kun katosta roikkuvat mainokset pyörivät villisti ympyrää. Eilen mol.fi-sivustolle tuli ilmoitus avoimesta työpaikastamme ja tänään tuli jo ensimmäinen hakemuskin. Ihan varteenotettava hakija muuten, mutta käy myös koulua ja olisi vuoroon 4 viikoa koulussa ja sit opiskelisi 4 viikoa etänä. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että tekisin 4 viikkoa aamuvuoroja ja seuraavat 4 viikoa vuorottelisimme. Ei käy laulaa Eino Gröhn! Toisaalta ajatus siitä, että kouluviikkoina hän varmastikin voisi tehdä kaikki viikonloput, houkuttelee kovasti, mutta minulle tulisi niin paljon ansionmenetystä ilta- ja la-lisien vähentyessä, etten voi tuohon suostua. Tietysti jos hänen etäneliviikkoisen ajan tekisin iltaa ja viikonloppuja, niin lisät jakaantuisivat tasaisesti, mutta silloin minun pitäisi käytännössä tehdä neljä viikkoa putkeen iltavuoroja ja se haittaisi pahasti mun harrastamista. No, mutta eiköhän hakijoista löydy joku sopivampi ja toiveeni siitä, että pääsen helmikuun alusta opettamaan uutta työntekijää toteutuu.

Eilen tein loppuun Russeliyhdistyksen tilinpäätöksen. Kirjanpito-ohjelman kanssa oli taas omat kommervenkkinsä, kun vuosittain uusittava tietoturva-avain oli mennyt vanhaksi, eikä uusiminen onnistunut web-lomakkeen herjatessa asiakasnumeroa. Onneksi asia hoitui tuen kanssa s-postissa, mie kun vihaan soittaa tuollaisia asioita. Tänään piti sitten tehdä talousarvio, mutta ilta meni ihan muissa puuhissa, joten täytyy lykätä sitä vielä illalla parilla.

Tein koko viime viikon Sannan koulun takia aamuvuoroja ja myös tämä viikko on aamua, tai no, perjantai on eka lomapäivä. Sunnuntainakin piti kisojen takia herätä aikaisin, joten nyt mun sisäinen kloku on alkanut herättää kello 7 Tosi kypsää, varsinkin kun menin esim. eilen illalla nukkumaan klo 1 ja olin vielä seiskalta kovasti unen tarpeessa. Untahan ei enää sitten tule, mutta sitkeästi yritän. Tulevana viikonloppuna on Tehotiimin toka leiri, joten lisää aikaisia herätyksiä on luvassa. Ensi viikko on lähes kokonaan lomaa, joten nukunpa sitten univelkoja takaisin.

Sunnuntaina vastaanotin JAUn uudet pujotteluohjurit, sekä itselleni samanlaisen sarjan. Minulle selitettiin kuinka ohjurin pää ruuvattaisiin kiinni kaareen, mutta kun sunnuntaina aloin omaa sarjaani kokoamaan, huomasin ettei mutteri mahtunut mitenkään reikään, johon se olisi pitänyt ruuvin avulla laittaa. Testailin eri vaihtoehtoja pään kiinnittämiseksi kaareen ja lopulta päädyin siihen, että työntäisin ruuvin ohjurin pään sisäkautta reikään (eli siihen mihin ohjeen mukaan piti asentaa mutteri), jolloin mutteri tulisi kaaren "ulkopuolelle". Mutterit tarttuivat juuri ja juuri ruuveihin, joten tuumasin että saapi kelvata. Värkkäsin neljä ohjuria valmiiksi ja latoin ne pihallani olevaan puolikkaaseen sarjaan. Koska olen huomenna menossa hallille päätin kasata tänä iltana JAUn ohjurisarjan. Tein niitä valmiiksi 8 kpl, kunnes tajusin, että sarjasta puuttuu yksi kaari. Soitin myyjälle, jonka kanssa sovimme puuttuvan kaaren toimituksesta ja nitkutin samalla kuinka vaikeaa päiden asennus oli. Hänen mukaansa alkuperäinen ohje mutterin asentamisesta ohjurin päässä olevaan reikään oli oikein ja hän oli asentanut niitä ongelmitta monta. Niinpä lopetettuani puhelun testasin vielä yhdellä mutterilla ja sehän meni reikään ihan suosiolla! Niinpä purin kaikki aiemmat asennukseni ja aloitin alusta. Täytyy kyllä sanoa, että olisin pessyt käteni koko projektista, jos olisin tiennyt mitä oli edessä. Joko ohjurin päässä olevissa rei´issä on hienoisia kokoeroja, tai sitten muttereissa on erilaisia kokoja, mutta loppupeleissä värkkäsin ohjureiden parissa reilut kolme tuntia. Peukaloiden päät ovat aivan hellänä ja punaiset. Osa ruuveista alkoi pyöriä mutterin kanssa ympäri, eikä niitä saanut kiristettyä pohjaan saakka, joten on olemassa mahdollisuus että karvaisemmat koirat joutuvat luovuttamaan pujotellessaan eränäisen karvan ohjureille. Vedin ruuvin kantojen päälle hiukan maalarinteippiä, mutta tiedä sitten auttaako.

Tilasin tänään Booky.fi-verkkokaupasta pari kirjaa. Ulla Kivimäen Koiran luonnonmukainen hoito minun on pitänyt hankkia jo muutama vuosi sitten, mutta silloin painos oli loppu. Tilasin sitä myös kappaleen ystävälleni Kitille. Lisäksi tilasin Vappu Alatalon suosituksesta Satu Kasken Valmentautumisen psykologia kilpa- ja huippu-urheilussa. Jos en ole muistanut kertoa, niin olen aloittanut Vapun kanssa yhteistyön kisapääni saattamiseksi siihen kuntoon, ettei minua hetkauta seisonko lähtöviivalla Tuppukylän Tawiskisoissa vai maailmalla menestystä tavoittelemassa. Aika näyttää kuinka tässä projektissa tulee käymään.

Nyt toivotan hyvää yötä!