Sain tänään viestin, joka taas kerran palautti arvojärjestyksen kohdilleen. Monivuotiselta russelituttavaltani on jo kolmannen kerran löytynyt syöpä. Hän kävi viime vuonna läpi rankat hoidot ja oli juuri ehtinyt päästä kiinni normaaleihin rutiineihin ja nyt hän on takaisin lähtöruudussa sairautensa kanssa. Hän suhtautuu aivan uskomattoman upeasti sairauteensa, mutta päässä liikkuu varmasti monia sellaisia asioita, joista itselläni ei ole mitään käsitystä. Viime vuonna hoidot veivät hänet pahimmillaan todella heikkoon kuntoon, joten tuntuu varmasti todella epäreilulta joutua taas saman asian eteen. Tarkemmat tutkimukset tehdään ensi viikolla ja sitten alkaa hoitosuunnitelman teko. Tällaiset uutiset pysäyttävät ja itsestäni tuntuu tosi pahalta jo pelkästään sen takia, ettei ole mitään sanoja jolla voisin häntä lohduttaa, ts. kaikki sanat tuntuvat merkitsemättömiltä. Voi kunpa voisin vain mennä ja halata taudin pois. Onneksi hänellä on valtaisa tukiverkosto ja ammattinsa puolesta parhaat mahdolliset keinot selvitä psyykkisesti tästä pysäyttävästä uutisesta.

Tuntuu tosi tahdittomalta kertoa tämän päivän muista tapahtumista, mutta kerron nyt kuitenkin lyhyesti, että tilasin autoon häkin koirille.
Variocage%20uusi1.jpg
Näin samanlaisen sunnuntaina Ankilla ja myös parilta seuratoveriltani löytyy kyseinen malli. Tilasin häkin M-kokoisena ja koirien väliin tulee seinä, joten koirat saa näppärästi eri aikaan häkistä ulos. Ovet ovat lukittavat, joten ei tarvitse pelätä kenenkään nyysivän pikku söpöläisiäni, jos en ole aina niitä valvomassa. Tilaukseni sattui sikäli sopivaan saumaan, että niiden toimittaja oli juuri lähdössä viemään erää Matkahuoltoon, joten hän sai häkkini lähtemään jo tänään. Menen huomenna töihin klo 13.15 joten täytyy toivoa, että häkki ehtii saapua sitä ennen. Jos kiinnostuit häkistä, löydät lisätietoja osoitteesta http://www.kotinet.com/teemu.pehkonen/mim.htm

Olin tänään Joyn kanssa Peetsan koulutuksessa. Ensin hän testasi Joyn omalla testiradallaan. Joylla ei laskenut häntä kertaakaan alas ja se oli muutenkin tosi reipas. Peetsa naurahtikin lopuksi, että "Voi että mikä vesikoira! Oliko tämä varmasti meidän kasvatti??". Heitin takaisin jotain dalmatialaisen verestä vesikoiran seassa :D
Testin perusteella minulla on korvien väliltään erittäin hyvä vesikoira. Tosin senhän tiesin jo muutenkin.
Seuraavaksi siirryimme agilitykentälle, jossa ensin menimme kolmesta hypystä koostuvaa kaarretta, jossa koira käännettiin kolmoshypyltä takasin kakkoselle ja maali oli lähtöhyppy. Ekalla kertaa käänsin kolmoselta liian aikaisin takaisin päin, mutta muuten harjoitus ei tuottanut vaikeuksia. Seuraavaksi oli vuorossa kahdesta hypystä ja puomista koostuva harjoitus, eli hyppy, puomi, hyppy, kääntö takaisin puomille ja hyppy. Menin sen kerran, johon Peetsa ilmoitti, ettei hänellä ole mitään huomautettavaa. Lopuksi teimme vielä pujottelun kumpaankin suuntaan. Peetsa kertoi, etten saa enää tehdä pujottelua peruuttaen, sillä Joy osaa kepit jo niin hyvin, että vain hidastasin sitä peruuttamalla. Oikean puolen pujottelu (eli minä olin koiran oikealla puolella) sujui etuperin oikein hyvin, mutta vasen puoli tuotti minulle suunnattomia vaikeuksia. Pari kertaa sekoiltuani sain kuitenkin juonesta kiinni ja saimme ihan onnistuneen suorituksen aikaiseksi. Sovimme alustavasti, että Peetsa kouluttaa meitä joka toinen viikko. Tosin seuraavalla kerralla en pääse, kun olen ilmoittanut Joyn springerspanielien joukkotarkastustilaisuuteen, jossa Joysta otetaan kilpparitesti, tehdään polvitarkastus sekä kuvataan lonkat, selkä ja kyynärät. Silmät tarkastetaan sitten lähempänä mahdollista astutusajankohtaa.
Jäähdyttelylenkillä huomasin Kerryn juoksun alkaneen. En odottanut juoksua alkavaksi vielä kuukauteen, mutta hyvä näin, ajankohta on oikeastaan täydellinen.

Hyvää yötä ja lähettäkää kanssani parantavia ajatuksia Jonnalle!!