Joyn juoksu on ohi, joten pääsimme viimein SM-ryhmän treeneihin. Kuinka ollakaan ryhmästämme puuttui kaksi koirakkoa, joten meillä oli yllin kyllin treeniaikaa. Olen aina ollut tosi huono tutustumaan rataan paperista, mutta koskapa Timo toimittaa ratapiirrokset etukäteen opiskelin sen hyvin ja jopa harjoittelin ohjauskuvioita. Varsinainen rata poikkesi hieman muutamassa kohtaa piirroksesta, joten olin niissä kohdin hieman hukassa, mutta muuten pysyin aika hyvin etukäteissuunnitelmassani.

Koskapa reiteni kunto oli hieman arvoitus, niin päätin ottaa alun kauko-ohjauksella, eli menin suoraan hypyn 3 siivekkeen viereen ja ohjasin siitä alun, yrittäen sitten niistolla kääntää Joyn hypyltä kolme putken "väärään" päähän. Koskapa en tajunnut suhista jarrutusta ja putken toinen pää oli todella lähellä ansana, niin kaarre meni pitkäksi ja päätimme kokeilla alkua niin, että ohjaisin hypyn kaksi päällejuoksuna ja hypylle kolme tein voimakkaan vekin, jolla sain Joyn nenän haluttuun suuntaan. Vekki toimi ihan älyttömän hyvin, joskin minulle tuli sikakiire seuraavaan kohtaan. Seuraava kohta tuottikin hirvittävästi vaikeuksia, sillä Joy olisi pitänyt saada kääntymään putkesta tosi tiukasti, sillä jos käännös pääsisi pitkäksi ajautuisi se helposti hypyn taakse. Lopulta päätin kokeilla flippiä ja sehän toimi aivan loistavasti! En edes katsonut tuleeko Joy mukaan vai ei, vaan heti putken jälkeen laskin oikean käden hetkeksi käyttöön, vaihdoin sitten vasempaan ja näytin hypyn. Tein flipin ehkä 3-4 kertaa ja joka ainoa kerta Joy meni hypyn 5 oikein. Reisi hidastaa sen verran liikkumistani, etten ehtinyt valsseihin, joten piti valita muita ohjaustekniikoita. 6-7 välin yritin tehdä poispäinkäännöllä, mutta eihän siitä tahtonut tulla mitään kun mun kroppa ei kertakaikkiaan suostunut kääntymään, eli yritin tehdä sen pelkästään käsiohjauksella. Hermot meinasi jo mennä, mutta viimein sain ajoituksen kohdilleen ja varsin mallikkaan ohjauksen aikaiseksi. Sain toki monta kertaa Joyn takaakiertoon, mutta koska mun ajoitukset pissi, niin useamman kerran se pyörähti ensin minuun päin ja kääntyi vasta sitten hypylle. Seuraavaksi oli radan kohta jossa piti juosta melkein hallin päästä päähän ja sittenpä reisi ilmoitti ettei se pidä kirmailusta. Ei siinä mitään voimakasta kipua ollut, tuntui vain siltä kuin joku lihas olisi vedetty tosi tosi tiukalle. Siitä asti kinttua onkin särkenyt, muttei mitenkään ylivoimaisen kovaa. En suinkaan lopettanut treenejä siihen, sillä kyllähän tuolla vielä liikkuu, joskaan ei ihan puhtaasti. Lopummalle rataa pääsin tekemään lisää vekkausta sekä päällejuoksuyrityksen, mutta Joy hyppäsi edellisen hypyn liian pitkäksi ja tuli hypylle liian jyrkästi. Jos taas jäin tekemään huolellista käännöstä, niin sitten en enää ehtinyt päällejuoksuun. Tokavikalle hypylle tein vähän omaksi yllätykseksenikin soikkakäännöksen

Koskapa aion juosta lauantaina JAUn kisoissa kolme rataa menen treenaamaan Timon treeneihin myös tänään. Vekkaukset toimivat niin hyvin Joylle että niitä täytyy hioa lisää ja poispäinkäännöt tarvitsevat lisää toistoja valvovan silmän alla. Rata on meille vaikeimmilta osiltaan sama, joten nyt voin testata niihin myös muita ohjausvaihtoehtoja. Tauon jälkeen + entisestäänkin hidastuneesta juoksuvauhdistani johtuen minulla on rytmi hukassa, enkä oikein tiedä mihin ehdin.

Sen verran tein jo tutkimustyötä, että Panacodia ei lasketa doping-aineeksi, eli voin hyvin aloittaa lauantai-aamun pienellä ennalta ehkäisevällä kipulääkityksellä, sillä ellen kävele ratoja tulee jalka taatusti kipeytymään. Startit maksan lahjakorteilla, jotka menevät vanhaksi joka tapauksessa vuoden vaihteessa, joten taidanpa ottaa kisat kontaktitreeninä.