Tiistai: SM-ryhmän treenirata näytti paperilla jokseenkin kammottavalta, ts. radalla oli vierekkäin noin 2 m päässä toistaan suora putki ja kepit. Kepit oli nro 2 ja sisäänmeno tiukasta avokulmasta niin, että putken suu oli reitillä, eli lähdössä istuessaan koira ei nähnyt kolmea-neljää ensimmäistä keppiä lainkaan! Radan lopulla sama kohta mentiin niin, että koira piti saada pujottelun ja suoran putken välistä kauempaan päähän putkea....

Yllättävää kyllä radan alku ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia, tai no, pikkunäppärä varasti jokusen kerran lähdössä.... Tein kepeille vientiä kahdella tapaa, eli ensin niin, että menin noin pujottelun puoliväliin seisomaan vartalo pujottelua kohden ja kutsuin Joyn radalle, ja heti kun olin saanut sen putken suun ohi käännyin, askelsin pujottelun alkua kohden ja törkkäsin sen oikeasta välistä sisään. Toisessa versiossa menin keppien toiselle puolen vastaanottamaan, törkkäsin oikeasta välistä sisään ja tein pujottelun päähän päällejuoksun. Molemmat versiot toimivat hyvin ja koskapa este nro 3 oli suora putki, jonka jälkeen palattiin takaisin päin sen vieressä olevaan kaariputkeen suoran putken menoaukon puolimmaiseen päähän, niin eipä tullut edes kiire. Ekalla kerralla Joy tulkitsi suoralla putkella tekemäni jarrutuksen leikkaukseksi, eli kääntyi väärään suuntaan, mutta muuten minulla ei ollut vaikeuksia saada sitä kääntymään takaisin, mutta teinkin kohdan aluksi niin, että jäin putken 2 alkuun kutsumaan Joyta (vartalo käännettynä voimakkaasti suoraa putkea kohti, saadakseni Joyn kaariputken ekan suun ohi) ja heti kun se oli ohittanut väärän putken pään, niin käännyin heittämään sen kaariputkeen ja lähdin itse juoksemaan suoran putken toista puolta kohti hyppyä viisi, joka oli suoran putken toisella puolen kaariputkesta katsottuna. Vitoselle olin suunnitellut päällejuoksun ja kutosen jälkeen persjätön, mutta päällejuoksu myöhästyi ja arvatenkin myös persjättö. Timo nauroinkin ettei ole aiemmin nähnyt persjättöä tehtävän niin, että koira menee kolme metriä ohjaajan edellä.  Muutimme suunnitelmaa niin, että kääntäisin Joyn hypyltä 7 takaaleikkauksella hypylle 8, mutta koskapa se ei lue takaaleikkauksia hyvin, enkä päässyt sen lähelle kääntämään, niin kasille kääntö ei onnistunut millään. Lopulta Timo vielä kertoi että olin hyppäyttänyt esteen viisi ekan kerran jälkeen joka kerta väärään suuntaan, eli ikään kuin välistävetona, enkä sitten saanut tehtyä kohtaa ollenkaan oikein, joten taas suunnitelmaa muuttamaan. Tällä kertaa jäin suoran- ja kaariputken väliin ja tein vitoselle niisto-persjätön ja seiskalle takaaleikkaus. Tuloksena seiska-kasiväliin välistäveto, vaikka niin ei ollut tarkoitus tehdä. Tätä kohtaa hinkattiin sitten ihan urakalla ja kun kaveri ei lue hyvin takaaleikkauksia, niin ei siitä hyvää saatu. Jotenkin rämmin sen läpi ja ei kun vaan rataa jatkamaan. Puomin jälkeen oleva muuri antoi suoraan hyvin lähellä olevan pujottelun puoliväliin, joten käännöksestä ei tullut kovin hyvää, varsinkin kun valssini tahtoi vähän valua. Hypyltä 16 valssilla kääntö kepeille, reilu sivuirrotus keppien loppuun, heitto hypylle 17 takaakieroon ja persjätön kautta ohjaus kaariputken 18 taempaan päähän sen sijaan onnistui joka kerta aivan loistavasti. Tämä kohta rataa oli hyvin monelle näkemälleni koirakolle todella vaikea, kun ohjaajat käänsivät koiria hypyltä 17 valssilla, jolloin ohjaajan liike ohjasi helposti ansana olevaan suoraan putkeen. 19 oli taas suora putki ja 20 oli sama hyppy kuin 5, mutta tällä kertaa se tehtiin niin kuin alussa epähuomiossa teinkin, eli koiran näkökulmasta takaakiertona. Sen verran hyvin sain putkella 18 etumatkaa, että ehdin hypyn 20 eteen kääntämään Joyn hypylle 20, lähetys hypylle 21 ja sivusuuntaan reilu irrotus A:lla, eli menin suoraan hypyn 23 siivekkeen viereen, jolloin pääsin valssaamaan keppien eteen ja lähettämään Joyn ongelmitta pujottelun ja suoran putken välistä putken kauempaan päähän. Pituus meni pitkäksi, mutta koira pysyi reitillä ja loppu menikin suht ok. Aikamoinen ylläri oli, että kaikki radan vaikeat kohdat onnistuivat helposti ja ennalta helpoksi katsomani kohdat pissivät ja pahasti. Meille radan vaikein kohta oli ehdottomasti 6-8, jossa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, paitsi tietysti kun yhdistelmänä on hidas ohjaaja ja nopea, itse rataa lukeva koira, joka ei lähde hyvin takaaleikkauksiin.

Torstai: Pitkästä aikaa ihan itse vapaaharjoittelussa. Treenin alla viime aikoina huomaamiani ongelmakohtia + häiriötreeniä A:lla. Aloitin pallon avustuksella takaaleikkausharjoituksella, joka meni suht ok, mutta tosi hitaasti tuo kaveri niillä kääntyy. Sain kuitenkin käännöksiin lisää terävyyttä heittämällä pallon aivan suoritetun hypyn siivekkeen viereen, niin että Joy joutui selvästi kääntymään takaisin päin. Lähtöharjoituksia niin, että aloitus oli radasta pois päin ja olin itse hieman koiran takana, reilusti sivussa. Ei niin mitään ongelmaa, mutta toisaalta aloitushyppy ei ollutkaan lähellä seinää, kuten siinä harjoituksessa jossa ongelman huomasin. Keppien sisäänmenoja noin 45 asteen avokulmasta ja ne pissaavat edelleen, eli Joy taittaa helposti tokaan väliin. Lopuksi häiriötreeniä A:lla, eli lähti kontaktilta pienestäkin liikkeestä. Jokunen toisto tehtiin niin, että pidin käskyllä kontaktilla ja sen jälkeen ihan normaalisti. Näitä on tullut harjoiteltua hävyttömän vähän, eli täytyy muistaa pitää häiriötreenit ohjelmassa. Oli kyllä hyvä huomata että tarvittaessa epeli pysyy hyvin kontaktilla "odota"-käskyllä.

Sunnuntai: kontaktien häiriötreeniä, pujottelua tiukasta avokulmasta sekä ennokoivalla valssilla käännöksiä pituushypyltä.